Nykymaailmassa Salaputkijuttu:stä on tullut toistuva aihe, joka kattaa useita kiinnostuksen kohteita. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensäkin Salaputkijuttu on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen merkitystä ja merkitystä ei voi aliarvioida, ja sen vaikutukset tuntuvat kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Tässä artikkelissa tutkimme Salaputkijuttu:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen ihmisten jokapäiväiseen elämään. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja tutkimme sen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Salaputkijuttu oli 1950-luvun alussa Suomessa tapahtunut poliittinen skandaali, josta tutkija Jukka Tarkan mielestä alkoi rötösherrojen historia.[1]
Eduskunnan oikeusasiamies totesi 28. marraskuuta 1952, että K. A. Fagerholmin I hallituksen (1948–1950) ministerit Jussi Raatikainen, Matti Lepistö, Aleksi Aaltonen ja Onni Peltonen olivat toimineet lainvastaisesti myöntäessään valtionapua vuonna 1949 konkurssikypsälle Salaputki Oy:lle.[1] Ministeri Jussi Raatikainen oli firman osakkaana myöntäessään valtionavun. Salaputki Oy oli perustettu valmistamaan puisia salaojaputkia.[2].
Lainvastaisuussyytteen vuoksi Urho Kekkosen III hallituksessa ministerinä olleet Lepistö ja Peltonen joutuivat eroamaan, ja keväällä 1953 eduskunta päätti asettaa kyseiset neljä ministeriä syytteeseen valtakunnanoikeudessa.[1]
Valtakunnanoikeus päätti 18. syyskuuta 1953, että valtionapu oli aikanaan annettu väärin perustein ja Raatikainen oli antanut perätöntä tietoa ministeritovereilleen.[1]
Raatikainen tuomittiin sakkoihin ja maksamaan saamansa hyödyn takaisin valtiolle. Lepistö tuomittiin myös sakkoihin ja maksamaan korvauksia valtiolle. Aaltonen ja Peltonen vapautettiin.[3]