Salme Simanainen

Nykymaailmassa Salme Simanainen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Akateemikoista ja eri alojen ammattilaisista tavallisiin ihmisiin Salme Simanainen on kiinnittänyt monien huomion ja synnyttänyt yhteiskunnassa kiivasta keskustelua. Tämän ilmiön ymmärtämiseksi paremmin on tärkeää lähestyä Salme Simanainen:tä eri näkökulmista ja analysoida sen monia vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Salme Simanainen:een, ja tarkastelemme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Tämän analyysin avulla toivomme myötävaikuttavan Salme Simanainen:n ymmärtämiseen ja pohdiskeluun sekä ideoiden ja ehdotusten luomiseen tämän ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti.

Salme Viola Simanainen[1] (14. heinäkuuta 1920 Ruokolahti – 5. helmikuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen valokuvaaja, jota pidetään suomalaisen muotokuvauksen mestarina.[2]

Simanainen lähti valokuvausalalle päästyään 1935 harjoittelijaksi valokuvaamo Taiteeseen Ensossa. Hän muutti 1940 Helsinkiin ja haki työpaikkaa Tenhovaaran valokuvaamosta. Pian hän sai liittää ottamiinsa kuviin nimikirjaimensa SS, ja kuvattavat halusivat erityisesti juuri hänet kuvaamaan. Tenhovaaran kuoltua yllättäen Simanainen siirtyi valokuvaamo Ikäheimoon, jonne asiakkaat tulivat perässä. Hän oli menestynyt kilpailuissa jo aiemmin ja alkoi nyt saada nimeä alalla. Hän myös opetti kursseilla.[2]

Simanainen perusti oman yrityksen vasta 1960 Hakaniemeen, vaikka hänet tunnettiin pitkään suomalaisen muotokuvauksen huippunimenä. Hänelle myönnettiin 1962 ARPS-arvo,[1] ja 1969 hän sai oikeuden käyttää Englannin kuninkaallisen valokuvausseuran tunnusta FRPS (Fellowship of Royal Photographic Society), ensimmäisenä naisena Pohjoismaissa. Hän sai taiteilijaeläkkeen 1974 ja valtion taiteilijapalkinnon 1979. Simanaisen negatiiviarkisto on talletettuna Kansallismuseoon.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Council Proceedings. The Photographic Journal, 1963, 103. vsk, nro 2, s. 53. Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ a b c Saves, Seppo: Muotokuvauksen mestari oli vaatimaton luonne. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat 5.3.2011, s. C 6. Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta

  • Saves, Seppo (toim.): Salme Simanainen: Muotokuvaaja. Tammisaari: Studio Vidar, 2003. ISBN 951-97386-3-0