Salmenkaitajoki:n maailmassa on laaja valikoima mielipiteitä ja näkökulmia, joita voidaan lähestyä eri näkökulmista. Salmenkaitajoki on ollut tutkimuksen ja kiistan kohteena aikojen saatossa sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen historiassa. Tässä artikkelissa tutkimme Salmenkaitajoki:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen roolia jokapäiväisessä elämässä. Lisäksi tutkimme, miten Salmenkaitajoki on kehittynyt ajan myötä ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan yhä muuttuvassa maailmassa. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan aihetta, joka on edelleen tärkeä ja jännittävä laajalle ihmisjoukolle.
Salmenkaitajoki | |
---|---|
Salmenkaitajoki kevättalvella 2011 |
|
Alkulähde | Äyräpäänjärvi |
Laskupaikka | Vuoksi |
Maat |
![]() |
Pituus | 14 km |
Salmenkaitajoki (ven. Булатная, Bulatnaja) on joki Karjalankannaksella Viipurin ja Käkisalmen piirien rajalla Leningradin alueella Venäjällä. Salmenkaitajoki kuuluu Vuoksen vesistöön. Salmenkaitajoki on Äyräpäänjärven laskujoki ja se laskee Vuokseen. Salmenkaitajoki sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Suomelle kuuluessaan Salmenkaitajoki muodosti osan Muolaan ja Äyräpään kuntien välisestä rajasta.
Salmenkaitajoen kohdalla oli aikaisemmin yli kilometrin levyinen Puratsinsalmi.[1] Vuoksen laskun myötä vuonna 1857 leveä salmi kuivui nykyiseksi joeksi. Ennen kutistumistaan salmella liikennöi Moiniemen lautta.[1]