Nykymaailmassa Salomon Ilmonen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Salomon Ilmonen on kiinnittänyt suuren yleisön huomion joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai minkä tahansa muun näkökohdan vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Salomon Ilmonen:n monia puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Tutkimme sen merkitystä eri alueilla sekä sen vaikutuksia yhteiskunnan eri sektoreihin. Lisäksi analysoimme asiantuntijoiden näkökulmia ja erilaisia näkemyksiä Salomon Ilmonen:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Salomon Ilmonen (1871 Ilmajoki – 1940 Fort Bragg, Kalifornia) oli amerikansuomalainen pappi ja suomalaissiirtolaisten historian kokooja.
Ilmonen muutti siirtolaisena Yhdysvaltoihin vuonna 1891. Hän työskenteli aluksi maalarina ja tavallisena työmiehenä kunnes hän ryhtyi Hancockissa Michiganissa ilmestyneen Siirtolainen-lehden tilausmyyjäksi. Hän kiersi suomalaisten siirtolaisten keskuudessa ympäri Yhdysvaltoja hankkimassa tilaajia lehdelle ja kirjoitti samalla myös matkakirjeitä lehteen.
Ilmonen meni vuonna 1897 opiskelemaan Hancockissa sijainneeseen Suomi Opistoon ja valmistui sieltä 1904. Hän suoritti myös Suomi Opiston teologisen seminaarin 1906 valmistuen sieltä papiksi.
Ilmonen toimi Suomi Synodin luterilaisena pappina New Yorkin, Michiganin, Minnesotan ja Pennsylvanian osavaltioissa. Vuodesta 1927 lähtien hän toimi Suomi Synodin pappina Kaliforniassa. Ilmonen oli myös kahden vuoden ajan Suommi Synodin varainhoitajana.
Ilmonen julkaisi useita suomalaisten siirtolaisten historiaa käsitteleviä teoksia. Ensimmäinen niistä käsitteli 1600-luvun Delawaren suomalaisen siirtokunnan historiaa (Amerikan ensimmäiset suomalaiset eli Delawaren siirtokunnan historia). Vuonna 1919 ilmestyneessä kirjassa Amerikan suomalaisten historiaa I käsiteltiin varhaisen suomalaisen siirtolaisuuden historiaa 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Seuraava teos Amerikan suomalaisten historia II ja elämäkertoja painottui vuosiin 1864–1880 ja sarjan kolmas teos Amerikan suomalaisten historia III. Yhdysvalloissa ja Canadassa olevat suomalaiset asutukset kertoi vuoden 1880 jälkeisestä suomalaissiirtolaisuudesta sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa.
1930-luvulla Ilmonen käsitteli suomalaissiirtolaisten kulttuuritoiminnan historiaa teoksissa Amerikan suomalaisten sivistyshistoria. Osat I-II. Uskonnollisesta taustastaan johtuen Ilmonen kuvasi näissä kirjoissa amerikansuomalaista työväenliikettä negatiiviseen sävyyn. Viimeksi Ilmonen julkaisi kirjat Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajiin kuulunnesta suomalaista sukujuurta olleesta John Mortonista sekä vuonna 1938 Delewaren siirtokunnan 300-vuotisjuhlavuonna yhteenvetokirjan suomalaissiirtolaisuuden historiasta Yhdysvalloissa.