Sammatin vaakuna
Tässä artikkelissa tutkimme Sammatin vaakuna:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Sammatin vaakuna on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa sen merkityksestä ja vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Syvän ja tarkan analyysin avulla syvennymme Sammatin vaakuna:n tarjoamiin eri ulottuvuuksiin sen historiasta ja kehityksestä tulevaisuuden ennusteisiin. Poikkitieteellisesti tarkastelemme, kuinka Sammatin vaakuna on muuttanut ja muokannut tapaamme havaita ja kokea ympärillämme olevaa maailmaa.
Sammatin vaakuna oli Sammatin kunnan tunnus. Vaakunan aihe viittaa paikkakunnalla 1802 syntyneeseen ja siellä elämänsä viimeisen vuosikymmenen viettäneeseen Elias Lönnrotiin (ruots. lönn, vaahtera). Samalla vaahteranlehti kuvastaa myös seudun vehmasta luontoa.
Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä kultainen vaahteranlehti”. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja Sammatin kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 25. kesäkuuta 1964. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 20. marraskuuta samana vuonna.
Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009, kun Sammatti liittyi osaksi Lohjan kaupunkia, ja Sammattiseura on käyttänyt sitä teettämissään isännänviireissä.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 161. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:13 Sammatti Kansallisarkiston digitaaliarkisto.