Samuil Maršak

Nykymaailmassa Samuil Maršak:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Perustamisestaan ​​lähtien Samuil Maršak on herättänyt uteliaisuutta ja huomion niin asiantuntijoissa kuin harrastajissakin. Sen vaikutus yhteiskuntaan ja eri tutkimusaloihin on tehnyt siitä perustavanlaatuisen huomioitavan elementin kaikissa analyyseissä tai keskusteluissa. Tässä artikkelissa tutkimme Samuil Maršak:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja alkuperästä sen nykyajan vaikutuksiin. Lisäksi tarkastelemme Samuil Maršak:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.

Samuil Maršak vuonna 1934.
Samuil Maršak vuoden 1987 neuvosto-liittolaisessa postimerkissä.

Samuil Jakovlevitš Maršak (ven. Самуи́л Я́ковлевич Марша́к) ; (1887 Voronež – 1964 Moskova) oli venäläinen, juutalaisperheestä kotoisin oleva runoilija, joka toimi myös kielenkääntäjänä.

Elämäkerta

Hän tutustui nuoruudessaan Maksim Gorkiin[1] ja asui tämän luona Jaltassa 1904–1906.[2] Hän on monipuolisena taiteilijana kirjoittanut myös kirjan "Детки в клетке" ('Lapsoset häkissä') vuonna 1923. Hän on kirjoittanut myös satuja ja laulujen sanoja erityisesti lapsille Detskaja literatura
-kustantamon kautta ja kääntänyt muun muassa William Shakespearea venäjäksi. Maršak oli kirjailija Mihail Iljinin veli.[1]

Maršak opiskeli Lontoon yliopistossa 1912–1914 ja alkoi sitten kääntää englantilaista runoutta.[2]

Maršak sai teoksistaan runsaasti palkintoja, muun muassa neljä aikoinaan arvostettua Stalinin palkintoa; näistä ensipalkinnon runokokoelmastaan Стихи для детей (Runoja lapsille) vuonna 1951, sekä Leninin kunniamerkkejä.lähde?

Suomennetut teokset

  • Mister Twister (Мистер Твистер, Mister Tvister), suom. Emil Virtanen, Petroskoi: Kirja 1937 (lastenkirja)
  • Viiksisuu viiruturkki (Усатый-полосатый, Usatyj-polosatyj), Nikolai Laine, Petroskoi : Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike 1956 (lastenkirja)
  • Luppakorva (Вакса-клякса, Vaksa-klâksa), suom. Nikolai Laine, Moskova: Vieraskielisen kirjallisuuden kustannusliike 1963 (lastenkirja)
  • Varpusen ateria (Gde obedal vorobei), suom. Ulla-Liisa Heino, Helsinki: Kansankulttuuri 1976 ISBN 951-615-114-0 (lastenkirja)

Lähteet

  1. ↑ a b J. V. Nikitin (toim.): Популярный энцыклопедический словарь, s. 776–777. Moskova: Издательский дом Оникс 21 век, 2002. ISBN 5-85270-173-4 (venäjäksi)
  2. ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Maršak, Samuil”, Otavan kirjallisuustieto, s. 479. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X