San Ignacio Miní

Tässä artikkelissa perehdymme San Ignacio Miní:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on saanut asiantuntijoiden ja uteliaiden huomion. San Ignacio Miní on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien populaarikulttuuri ja historia. Vuosien varrella San Ignacio Miní on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, ja sen merkitys ja relevanssi on kasvanut jatkuvasti. Tässä artikkelissa sukeltaamme San Ignacio Miní:n eri puoliin ja tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen kehitystä ajan myötä.

San Ignacio Miní
San Ignacio Miní raunioita
San Ignacio Miní raunioita
Maailmanperintökohde
Kohteen nimi Jesuiittojen guaranilähetysasemat
Sijainti Misionesin maakunta, Argentiina
27°15′19″S, 055°31′54″W
Tyyppi osa kulttuurikohteesta
Kriteerit IV
Tunnusnumero 275
Valintahistoria
Valintavuosi 1984

San Ignacio Miní

San Ignacio Miní oli jesuiittojen perustama lähetysasema nykyisen Argentiinan alueella Misionesin maakunnassa. Se muodostaa neljän muun lähetysaseman kanssa maailmanperintökohteen Jesuiittojen guaranilähetysasemat.

Historia

San Ignacio Miní perustettiin alkujaan Guayrán alueelle nykyiseen Brasiliaan.[1] Se oli yksi noin 30 lähetysasemasta, jotka jesuiitat perustivat guaranien käännyttämiseksi kristinuskoon.[2] Bandeirantesien hyökättyä asemalle 1631 jesuiitat joutuivat siirtämään sen sijaintia. He lähtivät etelään ja rakensivat muutamia väliaikaisia keskuksia, kunnes perustivat 1696 sen nykyiseen paikkaansa.[1]

San Ignacio Miní oli huipussaan 1733, jolloin siellä asui 4 500 asukasta.[3] 1750-luvun guarani-sodan ja vuoden 1767 jesuiittojen karkotuksen jälkeen asema hylättiin.[2] Rauniot löydettiin 1897, ja ne kunnostettiin 1940–1948.[4] San Ignacio Miní valittiin 1984 kolmen muun argentiinalaisen lähetysaseman kanssa Unescon maailmanperintöluettelon laajennuskohteeksi.

Rauniot

San Ignacio Minín lähetysaseman rauniot sijaitsevat Misionesin maakunnassa San Ignacion kylän koillisosassa. Varsinaista lähetysasemaa ympäröi guaranien yksihuoneisia asuintaloja, joissa jokaisessa asui yksi perhe. Keskellä aluetta on suuri aukio, jonka eteläreunalla on Pyhän Ignatiuksen kirkko. Sen suunnitteli italialainen arkkitehti Brazanelli. Sen katto ja suurin osa sisätiloista ovat jo rapautuneet, mutta esimerkiksi sisäänkäyntiä reunustaa edelleen kaksi korkeata seinää. Vaikka rakennus on pahasti raunioitunut, niin joitakin yksityiskohtia on edelleen nähtävissä, kuten sisäänkäynnin sivuilla olevat pylväät ja sisätilojen guaranikäsityöläisten tekemät pintareliefit. Alueen kaikki rakennelmat tehtiin basaltista ja hiekkakivestä.[1] Nykyään rauniot ovat punertavia, mutta alkujaan ne oli valkoisia.[4]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c Adès, s. 129.
  2. ↑ a b San Ignacio Miní New York: World Monuments Fund. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  3. ↑ ICOMOS: Advisory Body Evaluation (pdf) (s. 5) 1984. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  4. ↑ a b San Ignacio Miní Lonely Planet. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla


Argentiina
Unescon maailmanperintökohteet Argentiinassa