Sandra Eriksson

Tässä artikkelissa tutkimme Sandra Eriksson:n kiehtovaa historiaa ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Sandra Eriksson on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla vaatimattomasta alustastaan ​​nykypäivän merkitykseen. Ajan mittaan Sandra Eriksson on ollut kiihkeän keskustelun kohteena ja se on inspiroinut lukemattomia tutkimuksia osoittaen sen tärkeyden niinkin erilaisilla aloilla kuin tiede, kulttuuri, politiikka ja monet muut. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Sandra Eriksson on kehittynyt vuosien varrella ja miten se edelleen muokkaa ympäröivää maailmaa.

Sandra Eriksson
Sandra Eriksson 2018 Kalevan Kisoissa
Sandra Eriksson 2018 Kalevan Kisoissa
Henkilötiedot
Syntynyt4. kesäkuuta 1989
Uusikaarlepyy
Kansalaisuus  Suomi
Yleisurheilija
Pituus 163 cm
Paino 47 kg
Laji estejuoksu
Seura IK Falken
Valmentaja Oscar Gidewall
Ennätykset 1 500 m: 4.11,05 (2014)
3 000 m: 8.55,13 (2014)
5 000 m: 15.42,15 (2018)
3 000 m esteet: 9.24,70 NR (2014)[1]
Aiheesta muualla
Timanttiliiga
Mitalit
Maa:  Suomi
Naisten yleisurheilu
Universiadit
Pronssia Pronssia Kazan 2013 3000 m estejuoksu

Sandra Elisabet Eriksson (s. 4. kesäkuuta 1989 Uusikaarlepyy) on suomenruotsalainen[2] uransa päättänyt kestävyysjuoksija, jonka päämatka oli 3 000 metrin estejuoksu. Hän edustaa IK Falkenia, jota ennen hänen seuransa oli vuoteen 2013 saakka IF Nykarlebynejden.[3] Häntä on valmentanut vuodesta 2015 Oscar Gidewall ja tätä ennen vuosina 2006–2015 Guy Storbacka.[4] Eriksson on vuosien 2007–2016 Suomen mestari 3 000 metrin estejuoksussa.[3] Hänen estejuoksuennätyksensä on 12. heinäkuuta 2014 juostu 9.24,70, joka säilyi Suomen-ennätyksenä kesäkuuhun 2024 saakka.[3][5]

Myös hänen sisarensa Zenitha (1992) ja Heidi Eriksson (1986) ovat olleet kansallisen tason juoksijoita.[6] Molemmat ovat nyttemmin jo lopettaneet uransa.

Ura

SM-kisat

Eriksson on voittanut naisten estejuoksun Suomen mestaruuden kymmenenä peräkkäisenä vuonna: 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 ja 2016. Kalevan kisoissa 2018 hän sijoittui toiseksi.[3]

1 500 metrillä Eriksson on voittanut SM-kultaa Kajaanissa 2010 ja Kuopiossa 2014. Espoon kisoissa 2009 hän sijoittui toiseksi. Eriksson on voittanut SM-kultaa myös 5 000 metrillä vuonna 2010 ja 2012.[3]

Sisäratojen SM-kilpailuissa Eriksson on voittanut 3 000 metrillä kultaa Mustasaaressa 2009, Helsingissä 2011 sekä Tampereella 2012 ja 2016 sekä hopeaa Joensuussa 2008. 1 500 metrillä hän sai hopeaa Mustasaaressa 2009. 3 000 metrillä Erikssonin ulkoratojen ennätys on 8.55,13, jonka hän juoksi Turussa 25. kesäkuuta 2014. Sisäradoilla hän on juossut Suomen ennätyksen 8.54,06 Prahassa 7. maaliskuuta 2015.[3]

Maastojuoksun SM-kilpailuissa Eriksson on voittanut kultaa vuosina 2012, 2013 ja 2014 ja pronssia 2020.[3]

Arvokisat

Eriksson sijoittui kymmenenneksi alle 20-vuotiaiden EM-kilpailujen 3 000 metrin estejuoksussa Hengelossa heinäkuussa 2007. Seuraavana kesänä hän oli viides saman ikäluokan MM-kilpailuissa Bydgoszczissa uudella 19- ja 22-vuotiaiden Suomen ennätysajalla 10.00,87. Hän sijoittui neljänneksi Kaunasin alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2009. Hän karsiutui alkuerissä saman ikäluokan EM-kilpailuissa Ostravassa 2011.

Aikuisten arvokisoihin Eriksson on osallistunut vuodesta 2009. Berliinin MM-kisoissa 2009, Barcelonan EM-kisoissa 2010 ja Daegun MM-kisoissa 2011 Eriksson jäi alkueriin.

Helsingin EM-kisoissa 2012 Eriksson selviytyi alkuerästään 3 000 metrin esteissä loppukilpailuun sijoittuen lopulta kymmenenneksi ajalla 9.48,19. Lontoon olympialaisissa 2012 ja Moskovan MM-kisoissa 2013 hän karsiutui alkuerissä. Vuoden 2013 Universiadeissa Kazanissa Eriksson sijoittui estejuoksussa alun perin kuudenneksi, mutta nousi lopulta vuonna 2020 dopinghylkäysten jälkeen kolmanneksi[7].

Zürichin EM-kilpailuissa 2014 Eriksson eteni loppukilpailuun ollen yhdeksäs ajalla 9.47,95. Prahan EM-hallikilpailuissa 2015 hän sijoittui 3 000 metrin juoksussa viidenneksi SE-ajalla 8.54,06.[3] Eriksson osallistui Pekingin MM-kilpailuihin 2015, mutta oli alkuerien 23:s eikä päässyt jatkoon.[8]

Amsterdamin EM-kisoissa 2016 hän pääsi loppukilpailuun, jossa oli kymmenes ajalla 9.45,71.[9] Maaliskuussa 2016 hänet valittiin myös Rion olympialaisiin 2016.[10] Olympialaisissa hän karsiutui alkuerissä.[11]

Henkilökohtaiset ennätykset

  • 800 m: 2.04,48 (2018)[12]
  • 1 500 m: 4.11,05 (2014), sisäradoilla 4.11,89 (SE) (2015)[13]
  • 3 000 m: 8.55,13 (2014), sisäradoilla 8.54,06 (SE) (2015)
  • 3 000 m estejuoksu: 9.24,70 (SE) (2014)
  • 5 000 m juoksu: 15.42,15 (2018)
  • 10 000 m juoksu: 34.12,20 (2012)
  • maili (sisäradat): 4.30,91 (SE) (2016). Eriksson rikkoi juoksullaan Annemari Sandellin SE:n vuodelta 1996[14] sekä Monika Kinnusen halli-SE:n vuodelta 1994[15].

Yksityiselämä

Eriksson asuu Pietarsaaressa. Hän sai kumppaninsa Magnus Berglundin kanssa lapsen vuonna 2023.[16] Tammikuussa 2025 Eriksson ilmoitti päättävänsä uransa, koska ei loukkaantumisten vuoksi ole päässyt enää kansainväliselle tulostasolle.[17]

Lähteet

  1. ↑ Sandra ERIKSSON | Profile www.worldathletics.org. Viitattu 11.4.2021.
  2. ↑ Suomenruotsalainen huippujuoksija on suomalaisen miesahdistelijan uhri - hävyttömiä viestejä pitkin kesää iltalehti.fi. Viitattu 22.12.2018.
  3. ↑ a b c d e f g h Sandra Eriksson Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). Viitattu 26.6.2016
  4. ↑ Guy Storbackan ja Sandra Erikssonin valmennusyhteistyö loppuu Kestävyysurheilu.fi. 2.10.2015. Arkistoitu 5.10.2015. Viitattu 29.10.2015.
  5. ↑ Sippola, Joel & Arffman, Laura: Ilona Mononen paljasti aggressiivisen puolensa huiman SE-juoksun jälkeen: ”En pelkää käyttää kyynärpäätä” 9.6.2024. Yle. Viitattu 10.6.2024.
  6. ↑ Trio Erikssoneita Ruotsi-ottelussa: Toivottavasti taakse jää yhdeksän ruotsalaista
  7. ↑ Suomen yleisurheilijoille mitaleja Universiadeista – Tulosluettelot uusiksi Yleisurheilu.fi. 24.10.2020. Viitattu 16.11.2020.
  8. ↑ Karttunen, Anu: Finaali jäi Erikssonille haaveeksi Yle Urheilu. 24.8.2015. Viitattu 26.6.2016.
  9. ↑ Sandra Eriksson jäi kärjen vauhdista - hyytyi kymmenenneksi iltalehti.fi. Viitattu 10.7.2016. (suomeksi)
  10. ↑ Nämä urheilijat valittiin Suomen olympiajoukkueeseen Ilta-Sanomat. 31.3.2016. Arkistoitu 10.4.2016. Viitattu 31.3.2016. (suomeksi)
  11. ↑ Sandra Eriksson karsiutui 3 000 metrin loppukilpailusta (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Sandra Eriksson juoksi 800 metrin ennätyksensä yleisurheilu.fi. 29.6.2018. Viitattu 29.6.2018.
  13. ↑ McKeough, Alex: Sandra Eriksson juoksi SE:n! Yle Urheilu. 19.2.2015. Viitattu 26.6.2016.
  14. ↑ Suomen ennätys -sääntö muuttui, Murto ulkoratojen SE-naiseksi Yleisurheilu.fi. Viitattu 26.6.2016.
  15. ↑ Eriksson juoksi Suomen ennätyksen, Dibaba ME-vauhdissa TS.fi. 17.2.2016. Arkistoitu 15.8.2016. Viitattu 26.6.2016.
  16. ↑ Sami Ikonen: SE-juoksija Sandra Erikssonilta, 33, rehellinen kuvapäivitys synnytyksen jälkeen – Vauvan tilanne säikäytti Iltalehti. 1.2,2923. Viitattu 10.11.2023.
  17. ↑ Kestävyysjuoksija Sandra Eriksson lopettaa urheilu-uransa: ”Yli kahdeksan vuotta olen taistellut” Yle Urheilu. 3.1.2025. Viitattu 3.1.2025.

Aiheesta muualla