Sanduri
Sanduri:n teema on herättänyt ihmisten huomion ja kiinnostuksen kaikkialta maailmasta. Sanduri on ollut alan asiantuntijoiden keskustelun, analyysin ja tutkimuksen kohteena historiallisesta alkuperästään sen merkitykseen nykyään. Erilaisia Sanduri:een liittyviä näkökohtia, kuten sen vaikutus yhteiskuntaan, vaikutus populaarikulttuuriin ja rooli teknologian kehityksessä, on tutkittu ja pohdittu laajasti. Tässä artikkelissa pyritään käsittelemään ja syventymään Sanduri:n tärkeyteen ja merkityksellisyyteen. Se tarjoaa yksityiskohtaisen ja täydellisen analyysin, jonka avulla lukijat voivat ymmärtää täysin tämän kiehtovan aiheen.
Sanduri (myös sandur) on kuivalla maalla oleva, jäätikön sulamisvesien kuljettaman hiekan tuottama jokisuistoalue. Sandurialue on yleensä leveä ja lievästi loiva, ja siinä mutkittelee joen uomia sekalaisesti rinnakkain.
Sandureita on muun muassa Islannissa, Huippuvuorilla ja Kerguelenissa. Maailman laajin sanduri on Islannin Skeiðarársandur (1 300 km²).
Jäätikön sisäiset vulkaaniset purkaukset saattavat tuottaa rajuja vesiryöppyjä sanduriin. Vuonna 1996 Skeiðarársanduriin tulvi vettä 50 000 m³/s, mikä on valtavasti verrattuna normaaliin kesävirtaukseen 200–400 m³/s.
Jääkaudella sandureita on esiintynyt laajoilla alueilla jäätiköiden nykyisen esiintymisalueen ulkopuolella. Jääkauden aikaisia vanhoja sandureita on Suomessakin,[1] esimerkiksi Sairakkalan nummi Hollolassa ja Hyrtiälänkangas Asikkalan ja Heinolan rajalla.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Deltat ja sandurit Maaperäkartan käyttöopas. GTK. Viitattu 25.12.2013.
- ↑ Lahden kaupunginmuseo, Hiihtomuseo, Saarnisto, M., Rainio, H. & Kutvonen, H.: Salpausselkä ja jääkaudet 1994. Lahden kaupunginmuseo. Viitattu 19.4.2021.