Saptarin piirikunta

Tässä artikkelissa tutkimme Saptarin piirikunta-aihetta perusteellisesti, jotta voimme tarjota laajan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä asiasta. Analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä sekä sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme alan asiantuntijoiden erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tarjotaksemme lukijalle täydellisen käsityksen Saptarin piirikunta:stä. Kautta tekstin käsitellään erilaisia ​​tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin kokonaisvaltaisen ja selventävän näkemyksen tarjoamiseksi.

Saptarin piirikunta
सप्तरी, Saptarī
Saptarin piirikunnan sijainti Nepalissa.
Saptarin piirikunnan sijainti Nepalissa.

Koordinaatit: 26.540°N, 86.749°E

Valtio    Nepal
Kehitysalue Itäinen kehitysalue
Vyöhyke Sagarmathan
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Rajbiraj (37 738 as., 2011)
Pinta-ala 1 363 km²
Väkiluku (2011)  ([1]) 639 284
 – väestötiheys 469 as./km²
HDI (2011[2]) 0,437
Lyhenteet
 – ISO 3166 NP-SA
ddcsaptari.gov.np
Saptarin piirikunnan kartta. Piirikunnan kaupungit (2011 tilanne) näkyvät sinertävinä alueina.

Saptarin piirikunta (nepaliksi सप्तरी, Saptarī) on yksi Nepalin 75 piirikunnasta. Se sijaitsee Nepalin Itäisen kehitysalueen Sagarmathan vyöhykkeellä. Sirahan piirikuntaa rajaa etelässä Intian Biharin osavaltio. Lännessä naapurina on Sirahan, pohjoisessa Udayapurin ja idässä Sunsarin piirikunta.[1]

Saptarin piirikunnassa asui vuonna 2011 yhteensä 639 284 henkeä (570 282 as. vuonna 2001). Piirikunnan pinta-ala on 1 363 neliökilometriä ja väestötiheys 469 as./km2.[3][4] Hallinnollinen keskus on Rajbiraj (37 738 as., 2011),[5] Vuonna 2014 piirikuntaan perustettuja uusia kaupunkeja olivat: Kanchan Rup, Saptakoshi ja Shambhunath.[6][7]

Luonnonmaantieteellisesti piirikunta ryhmitellään yleensä Nepalin Itäiseen alankoon (Terai) kuuluvaksi.[8] Tarkemmassa jaottelussa piirikunnasta 94,7 % sisällytetään alavampaan trooppiseen ja 2,4 % ylempään trooppiseen kasvillisuusvyöhykkeeseen sekä 2,9 % vesistöihin kuuluvaksi.[8]

Lähteet

  1. ↑ a b Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Nepal Human Development Report 2014 (pdf) (Piirikuntakjohtainen hdi-kartta teoksen sivulla 15, pdf-tiedostossa s. 29/142. Vuonna 2014 julkaistut Nepalin ja sen piirikuntien hdi-indeksiluvut kuvaavat vuoden 2011 tilannetta.) 15.5.2014. np.undp.org. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Nepal: Administrative Division, Zones and Districts (kunkin piirikunnan pinta-ala ja asukastiheys tulee esiin piirikunnan nimilinkkiä klikkaamalla) citypopulation.de. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  5. ↑ National Population and Housing Census 2011 (Village Development Committee/Municipality) (pdf; 2,1 MB) Volume 02, NPHC 2011. marraskuu 2012. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Govt declares 72 new municipalities (Maininta vähintään 10 000 asukkaan kaupunkikoosta kumpuilevalla tai vuoristoalueella ja vähintään 20 000 as. etelän alavalla Tarain seudulla.) 8.5.2014. thehimalayantimes.com. Arkistoitu 5.5.2015. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Govt creates 61 new municipalities 3.12.2014. myrepublica.com. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  8. ↑ a b Barnekow Lillesø, J-P., Shrestha, T. B., Dhakal, L. P., Nayaju, R. P., & Shrestha, R.: The map of potential vegetation of Nepal: a forestry/agro-ecological/biodiversity classification system (pdf) (Table 6: Physiographic Regions of Nepal Based on Administrative Districts. Table 7: Overlapping altitudes in the physiographic zones. Table 9: Tarai Districts and Ecological Zones (elevation). Table 10: Hill Districts and Ecological Zones (elevation). Table 11: Mountain Districts and Ecological Zones (elevation)) Development and Environment; No. 2/2005. 2005. Center for Skov, Landskab og Planlægning / Københavns Universitet, ku.dk. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla