Sarpsborg:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Olipa kyseessä julkisuuden henkilö, keskustelunaihe tai osa historiaa, Sarpsborg on jättänyt jälkensä monien ihmisten elämään. Tässä artikkelissa tutkimme sen vaikutusta eri näkökulmista, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen panoksiin tieteen alalla. Syvällisen analyysin avulla pystymme ymmärtämään paremmin Sarpsborg:n roolia maailmassa ja sen merkitystä edelleen.
Sarpsborg | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() Sarpsborgin sijainti Østfoldin läänissä |
|
![]() ![]() Sarpsborg |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Norja |
Lääni | Østfold |
Perustettu | 1016 |
Hallinto | |
– Pormestari | Magnus Arnesen (H, 2023) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 406 km² |
– Maa | 370 km² |
Väkiluku (1.1.2023[1]) | 59 038 |
– Väestötiheys | 159,6 as./km² |
Sarpsborg on Østfoldin läänin pääkaupunki Norjassa. Vuoden 2024 alussa siellä oli 59 038 asukasta.[1] Asukasluvulla mitattuna Sarpsborg on Norjan 16. suurin kunta.[2]
Kaupungin perusti viikinkikuningas Pyhä Olavi vuonna 1016. Siihen aikaan se oli Norjan hallintokaupunki. Vanha kaupunki tuhoutui mutavyöryissä ja romahti jokeen vuosien 1200 ja 1400 välillälähde?. Uusi kaupunki rakennettiin tukevammalle maaperälle, mutta ruotsalaiset valloittajat tuhosivat sen 1567. Koko väestö evakuoitiin silloin Fredrikstadiin. Vähitellen asutus palasi Sarpsborgiinkin. Sarpsborgin ja Fredrikstadin yhteen kasvanut kaupunkikeskus on nykyisin Norjan viidenneksi suurin taajama, jossa on noin 120 000 asukasta. Sarpsborgin muita taajamia ovat Skjeberg, Høysand, Ise, Jelsnes, Stikkaåsen sekä osa pääosin Fredrikstadin puolella sijaitsevaa Skivikaa.[3]
Kaupungissa on perinteikäs Borregaardin sellu- ja paperitehdas, joka on laajentanut toimintaansa myös kemianteollisuuteen sekä Hansa Borgin panimo.[4][5][6]
Paikallislehti Sarpsborg Arbeiderblad ilmestyy kolmesti viikossa.
Sarpsborg on Forssan ystävyyskaupunki.