Tässä artikkelissa tutkimme Satelliitti (albumi):tä yksityiskohtaisesti, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion ja kiinnostuksen. Satelliitti (albumi) on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena monissa yhteyksissä sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkitykseen eri tutkimusaloilla. Kattavan analyysin avulla pyrimme syventymään Satelliitti (albumi):n moniin puoliin ja tarjoamaan kattavan näkökulman, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja seuraukset. Tämä artikkeli lähestyy Satelliitti (albumi):tä sen alkuperästä sen mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin eri näkökulmista, jotta se tarjoaa täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Satelliitti Yö | ||
---|---|---|
![]() | ||
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | Finnvox-studio, Helsinki ja Headline-studio, Tampere 1996 | |
Julkaistu | 27. toukokuuta 1996[1] | |
Formaatti | CD, MC | |
Tuottaja(t) | Jani Viitanen ja T. T. Oksala | |
Tyylilaji | suomirock | |
Kesto | 37.56 | |
Levy-yhtiö | Poko Rekords | |
Listasijoitukset | ||
Suomen virallinen lista: 6. (23/1996) | ||
Yön muut julkaisut | ||
Parhaat 1995 |
Satelliitti 1996 |
Pirstaleet 1997 |
Satelliitti on vuonna 1996 ilmestynyt Yön yhdestoista studioalbumi. Levyn kaikki sanoitukset on tehnyt Pauli Hanhiniemi. Singlenä albumilta julkaistiin vain kappale ”Yötä vastaanottamaan”. Uutena jäsenenä levyllä soittaa kitaristi Markku Petander, joka kuului yhtyeen kokoonpanoon jo vuosina 1985–1987.
Albumi äänitettiin keväällä 1996 kahdessa osassa. Yhtyeelle oli varattu viikko studioaikaa Helsingin Finnvoxilta, mutta alkoholiongelmasta kärsinyt Olli Lindholm ei ilmestynyt paikalle vaan vietti neljä päivää helsinkiläisessä hotellissa ja palasi sitten kotiinsa Tampereelle. Muu yhtye hoiti instrumenttiosuudet, ja Lindholmin laulu äänitettiin myöhemmin Jani Viitasen studiolla Tampereella. Lindholm kävi nauhoittamassa lauluosuudet ruokatunneillaan siivousfirmassa työskennellessään.[2]
Albumi nousi Suomen viralliselle listalle yhdentoista viikon ajaksi,[3] ja sitä myytiin yhteensä 25 000 kappaletta eli kultalevyrajan ylittävä määrä.[4]