Saviselkä

Nykymaailmassa Saviselkä on erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Ajan myötä Saviselkä on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion ja siitä on tullut toistuva keskustelunaihe yhteiskunnassa. Saviselkä on onnistunut ylittämään esteet ja herättämään suuren yleisön kiinnostuksen joko arkielämään kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai ammatillisen vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Saviselkä:n vaikutusta ja merkitystä analysoimalla sen eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Saviselän kylää.

Saviselkä on kylä Kärsämäen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Kylä sijaitsee valtatien 28 varrella noin 15 kilometriä kunnan keskustaajamasta Pyhäntään päin.

Kylällä toimii oma peruskoulu Saviselän koulu, jonka yhteydessä on uusi kyläläisten pystyttämä monitoimitalo. Kylällä on myös oma sivukirjasto sekä suuri maansiirtokoneiden purkamo. Kylälle leimansa antaa sen läpi kulkeva kansalliseksi suojelukohteeksi nimetty Saviselkä–Piippola-museotie[1], kylää halkova Vuohtojoki sekä useat turvesuot. Museotien varresta löytyy myös kylämuseo.

Vuonna 2001 kylä nousi valtakunnalliseen julkisuuteen, kun sieltä löydettiin Suomen toistaiseksi ainut BSE-tartunta.[2]

Lähteet

  1. ↑ Piippola-Saviselkä museotie nba.fi. Viitattu 18.10.2010.
  2. ↑ BSE-tila toivoo rauhaa tiedotusvälineiltä MTV3 Uutiset. 12.12.2001. Viitattu 18.10.2010.

Kirjallisuutta

  • Harju, Anna (toim.): Selekäset : kylä ja kyläläisiä vuosisatojen saatossa. Kärsämäen Savikylän kirjoittajapiiri, 1996. ISBN 952-90-7908-7.