Nykymaailmassa Schmalkalden on ongelma, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion. Rajat ylittävällä ja eri alueet kattavalla vaikutuksella Schmalkalden:stä on tullut keskeinen keskustelun ja keskustelun aihe. Schmalkalden on onnistunut asettumaan keskeiseksi osaksi nykyaikaista keskustelua joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, liike-elämän merkityksen tai päivittäisen elämän vaikutuksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Schmalkalden:n eri ulottuvuuksia ja analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja tulevaisuutta maailmassa, joka kehittyy edelleen nopeaan tahtiin.
Schmalkalden | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Schmalkalden |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Thüringen |
Piirikunta | Schmalkalden-Meiningen |
Hallinto | |
– Pormestari | Thomas Kaminski |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 98,35 km² |
Korkeus | 295 m m |
Väkiluku | 20 231 (31,12,2009) |
– Väestötiheys | 206 as./km² |
Schmalkalden on kaupunki Thüringenin osavaltion lounaisella alueella, keskisessä Saksassa. Se sijaitsee Thüringeninmetsän etelärinteessä Werran sivujoen, Schmalkalden, varrella. Kaupungissa asuu noin 20 000 asukasta.lähde?
Varhaisimmat maininnat (vielä silloin nimellä Smalcalta) löytyvät vuodelta 874. Kaupunginoikeudet se sai noin vuonna 1180 osana Thüringenin herttuakuntaa, joka taasen oli osa Frankkien valtakuntaa. Toisessa maailmansodassa kaupunki kärsi vakavia vaurioita lentopommitusten seurauksena. Toisen maailmansodan jälkeen siitä tuli muun Thüringenin alueen mukana osa Itä-Saksaa.lähde?
Kaupungissa syntyi marraskuussa 2010 keskelle asuinaluetta valtava kuoppa, johon putosi yksi auto ja autotallin ovi. Vajoaman syystä ei ole tietoa, mutta sen arvioidaan olevan luonnollinen. Kuopan syvyys on 20 metriä ja läpimitta 30–40 m.[1][2]