Schwetzingen:n maailmassa on aina ollut suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta löytää lisää tästä aiheesta. Schwetzingen on edelleenkin aihe, joka herättää kiinnostusta kaiken ikäisissä ja -taustaisissa, olipa se yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai elämän eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi edelleenkin aihe. Ajan myötä Schwetzingen:n ympärillä on syntynyt lukuisia tutkimuksia, keskusteluja ja keskusteluja, mikä on osaltaan edistänyt sen jatkuvaa merkitystä eri aloilla. Tässä artikkelissa aiomme tutkia Schwetzingen:n aihetta perusteellisesti, analysoida sen eri puolia ja tarjota täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Schwetzingen | |
---|---|
![]() Schwetzingenin linna |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Schwetzingen |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Baden-Württemberg |
Hallintopiiri | Tübingen |
Piirikunta | Alb-Donau-Kreis |
Hallinto | |
– Pormestari | René Pöltl |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 21,62[1] km² |
Korkeus | 100[1] m |
Väkiluku (30.6.2022) | 21 816[2] |
– Väestötiheys | 1 009 as./km² |
Schwetzingen on kaupunki Baden-Württembergin osavaltiossa Saksassa. Se kuuluu Alb-Donau-Kreisiin ja sijaitsee 10 kilometriä Heidelbergistä lounaaseen ja 15 kilometriä Mannheimista kaakkoon. Kesäkuun 2022 lopussa kaupungissa oli 21 816 asukasta[2]. Schwetzingenin pinta-ala on 21,6 neliökilometriä[1].
Schwetzingen mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 766 nimellä Suezzingen. Ensimmäinen asiakirjamaininta Schwetzingenin linnasta on vuodelta 1350. Kolmikymmenvuotisessa sodassa Schwetzingen tuhoutui lähes kokonaan. Vuonna 1759 Schwetzingen sai markkinaoikeudet ja vuonna 1833 kaupunkioikeudet. Rautatieyhteys kaupunkiin saatiin 1870. Toisessa maailmansodassa Schwetzingen ei vaurioitunut merkittävästi.[3]
Lähde:[4]