Sciuscià – viattomat
Tänään haluamme puhua Sciuscià – viattomat:sta. _Var1 on viime aikoina korostunut aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiinnostusta yhteiskunnan eri sektoreilla. Ilmestymisestään lähtien Sciuscià – viattomat on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja jopa suuren yleisön huomion sen vaikutuksen ja merkityksen ansiosta. Tässä artikkelissa perehdymme Sciuscià – viattomat:n tärkeimpiin näkökohtiin, tutkimme sen historiaa, sen nykyistä merkitystä ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä asiaan, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja päivitetty näkemys tästä jännittävästä aiheesta.
| Sciuscià – viattomat | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Vittorio De Sica |
| Käsikirjoittaja |
Sergio Amidei Adolfo Franci Cesare Giulio Viola Cesare Zavattini |
| Tuottaja |
Giuseppe Amato Paolo William Tamburella |
| Säveltäjä | Alessandro Cicognini |
| Kuvaaja | Anchise Brizzi |
| Leikkaaja | Niccolò Lazzari |
| Tuotantosuunnittelija | Ivo Battelli |
| Pääosat |
Franco Interlenghi |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Italia |
| Tuotantoyhtiö |
Unic Alfa Cinematografica |
| Levittäjä |
Ente Nazionale Industrie Cinematografiche Netflix |
| Ensi-ilta |
1946 1957 (Suomi) |
| Kesto | 93 min |
| Alkuperäiskieli |
italia englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
|
|
|
Sciuscià – viattomat (Sciuscià) on Vittorio De Sican ohjaama italialainen elokuva vuodelta 1946. Elokuva kuuluu italialaisen neorealismin perusteoksiin.
De Sican elokuvien perusteemoja oli köyhyys, ja tässä elokuvassa näkökulma siihen on lapsuus. Tarinassa kaksi roomalaista poikaa Giuseppe ja Pasquale tienaavat amerikkalaisten sotilaiden kenkiä kiillottamalla. Pojilla on tavoitteena hankkia hevonen. Elokuvan alkuperäinen nimi Sciuscia on kenkien kiillotusta tarkoittavan englanninkielisen sanan Shoeshine väännös.[1]
Palkinnot
- Nastro d’argento, 1946 paras ohjaaja (Migliore Regia) Vittorio De Sica
- New York Film Critics Circle Awards 1947 paras vieraskielinen elokuva 2. sija
- National Board of Review, Yhdysvallat 1947 kymmenen parasta elokuvaa, 1.
- Oscar-kunniapalkinto, 1948
Näyttelijät
| Franco Interlenghi | … | Pasquale Maggi |
| Rinaldo Smordoni | … | Giuseppe Filippucci |
| Annielo Mele | … | Raffaele |
| Bruno Ortenzi | … | Arcangeli |
| Emilio Cigoli | … | Staffera |
| Leo Garavaglia | … | il commissario |
| Gino Saltamerenda | … | il ”Panza” |
| Anna Pedoni | … | Nannarella |
| Enrico Da Silva | … | Giorgio |
| Maria Campi | … | chiromante |
| Mario Volpicelli | … | direttore carcere |
| Antonio Nicotra | … | carceriere |
| Claudio Ermelli | … | infermiere |
| Peppino Spadaro | … | avvocato |
| Angelo D'Amico | … | il siciliano |
| Pacifico Astrologo | … | Vittorio |
| Francesco De Nicola | … | Ciriola |
| Antonio Lo Nigro | … | Righetto |
| Antonio Carlino | … | abruzzese |
| Irene Smorboni | … | mamma di Giuseppe |
| Leonardo Bragaglia | … | ragazzo |
Katso myös
- Los olvidados – säälikää heitä (Luis Buñuel, 1950)
Lähteet
- ↑ Vesa Nykänen, Viattomat, Yle.fi, viitattu 19.10.2014