Segeža

Kautta historian Segeža on ollut ihmiskunnan erittäin kiinnostava aihe. Muinaisista ajoista nykypäivään Segeža on herättänyt uteliaisuutta, keskustelua ja pohdintaa yhteiskunnassa. Segeža:stä on kirjoitettu, tehty elokuvia, tehty tutkimuksia ja lueteltu lukuisia kirjoja, jotka osoittavat sen tärkeyden ja merkityksen ihmisten elämässä. Segeža voi käsitellä eri näkökohtia tieteellisestä ja teknologisesta kulttuuriseen ja filosofiseen, mikä tekee siitä monialaisen ja laaja-alaisen aiheen. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Segeža:een tavoitteenamme laajentaa tietämystämme ja ymmärrystämme tästä kiehtovasta aiheesta.

Segeža
(Сегежа)
Segee, Segehe, Sekee, Sekehe
Sekeen rautatieasema sijaitsee Muurmannin radan varrella
Sekeen rautatieasema sijaitsee Muurmannin radan varrella
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Segeža

Koordinaatit: 63°44′N, 34°19′E

Valtio Venäjä Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Segežan piiri
Perustettu 1914
Kaupungiksi 1943
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 19 km²
Väkiluku (2010) 29 631
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 186 420
Suuntanumero(t) +7 81431









Segežan kaupunkikunta Segežan piirin kartalla.

Segeža[2] (ven. Сегежа, suom. myös Segee, Segehe, Sekee tai Sekehe[3][4]) on kaupunki ja kaupunkikunta Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Segeža on Segežan piirin keskus. Se sijaitsee Uikujärven länsirannalla noin 250 kilometriä Petroskoista pohjoiseen.

Asukkaita on 29 600 (2010). Alue toimii metsäteollisuuskeskuksena (paperi- ja selluloosateollisuutta) ja Segežassa on satama Vienanmeren–Itämeren kanavan varrella. Segežassa on myös Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Karjalan rovastikunnan seurakunta kirkkoineen.[5]

Historia

Ensimmäisiä mainintoja asutuksesta alueella on 1500-luvulta. Segežan rautatieasema perustettiin vuonna 1914 Muurmannin radan varrelle, joka yhdisti Venäjän strategisesti tärkeisiin Barentsinmeren satamiin. Tuota kautta Venäjän keisarikunta sai Saksan valtakunnan ja Itävalta-Unkarin vastaiseen taisteluun ensimmäisessä maailmansodassa Ranskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta sotatarvikkeita.

Neuvostovallan aikana oleellinen oli vankityövoimalla toteutettu Vienanmeren–Itämeren kanavan rakentaminen. Sen tultua valmiiksi 1933 saatettiin työvoimaa käyttää muuhun infrastruktuuri- sekä teollisuusrakentamiseen. Vuonna 1939 aloitettiin paperitehtaan ja sen tarvitseman sellutehtaan rakentaminen. Tämäkin oli NKVD:n hanke. Aiheeseen liittyviä teemoja on esillä kaupunginmuseossa. Toisen maailmansodan aikana tehtaassa tuotettiin kuitenkin kranaatinheittimiä ja miinoja ja paperin ja sellun tuotantoon siirryttiin vuonna 1943.lähde?

Suomen ilmavoimat kohdisti Segežaa vastaan rykmenttipommituksia vuonna 1942.[6]

Toisin kuin Karhumäkeä ei Segežaa jatkosodan aikana miehitetty, vaan se muodosti partisaanitoiminnan tukikeskuksen. Segežasta tuli kaupunki vuonna 1943.

Elinkeinot

Segeža on ensisijaisesti puunjalostuspaikkakunta. Segežski tselljulozno-bumažnyi kombinat -tehtaan lisäksi siellä on myös saha, puunkorjuuyhtiöitä ja Nadvoitsyn alumiinitehdas.

Väestö

Väkiluku 1959 1970 1979 1989 2002 2005
Segeža 19 700 28 800 36 400 38 200 34 214 33 600

Venäjän keisarikunnassa järjestettiin väestönlaskenta 1897 ja Neuvostoliitossa 1926, 1939, 1959, 1970, 1979 ja 1989 sekä Venäjän federaatiossa 2002, joten kaikki luvut eivät ole virallisen väestönlaskennan tuloksia.lähde?

Segežan suomalaisia ystävyyskaupunkeja ovat Lieksa, Nurmes ja Kajaani.

Lähteet

  1. ↑ Segeža Moj Gorod. mojgorod.ru. Viitattu 16.10.2008. (venäjäksi)
  2. ↑ Segezhan hallintopiiri (Karjalan tasavallan virallisessa suomenkielisessä tiedotuksessa ja lehdistössä paikkakunnasta käytetään nimeä Segezha) gov.karelia.ru.
  3. ↑ Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 978-952-5446-47-0 Teoksessa venäläisen nimen Segeža suomalaisiksi vastineiksi annetaan Segee eli Segehe eli Sekehe. Piiristä käytetään kuitenkin ainoastaan muotoa Segežan piiri. Segeža-nimisestä joesta käytetään nimeä Sekehenjoki, Segozero-järven suomalainen nimi on Seesjärvi.
  4. ↑ EKI:n nimistötietokanta. Tämä wikipedian nimistölähde antaa vaihtoehtoisina suomenkielisinä nimityksinä muodot Sekehe, Sekee ja Segee.
  5. ↑ Inkerin kirkko - Karjalan rovastikunta Inkerin kirkko, inkerinkirkko.fi. Viitattu 23.5.2013. (suomeksi)
  6. ↑ Stenman, Kari ja Holda, Karolina: ”Liite 5 Rykmenttipommitukset”, Suomen ilmavoimien pommittajat - Historia, maalaukset ja merkinnät 1939-1945, s. 223. Helsinki: Koala-kustannus, 2018. ISBN 978-952-229-189-9 Teoksen verkkoversio Viitattu 27.9.2018.

Aiheesta muualla

Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: Segeža.
Segežan piirin kunnat

Hallinnollinen keskus: Segeža
Idel – Vojatsu (Nadvoitsy) – Papinkoski (Popov Porog) – Mustakoski (Tšornyi Porog) – Uikujärvi (Valdai)