Seleukidinen ajanlasku

Nykyään Seleukidinen ajanlasku on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Seleukidinen ajanlasku on aihe, joka ansaitsee syvällisen tarkastelun joko ihmisten elämään kohdistuvan vaikutuksensa tai akateemisen alan merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa analysoimme Seleukidinen ajanlasku:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi käsittelemme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Seleukidinen ajanlasku:stä tarjotaksemme kattavan ja monimuotoisen näkemyksen tästä aiheesta. Populaarikulttuurin merkityksestä poliittiseen ulottuvuuteensa Seleukidinen ajanlasku on aihe, joka kutsuu meidät pohtimaan ja kyseenalaistamaan käsityksiämme. Liity meihin tälle Seleukidinen ajanlasku:n kiertueelle ja tutustu sen moniin puoliin kanssamme.

Seleukidinen ajanlasku oli Seleukidien valtakunnassa ja laajemminkin hellenistisessä maailmassa käytetty vuosilukujärjestelmä. Ajanlasku alkaa Seleukos I:n paluusta Babyloniin vuonna 311 eaa. hänen oltuaan maanpaossa Ptolemaioksen Egyptissä. Seleukos ja hänen hovinsa pitivät tätä hetkeä Seleukidien valtakunnan perustamisajankohtana. Alun perin ajanlasku perustui Seleukos I:n hallitusvuosiin, mutta hänen poikansa ja kanssahallitsijansa Antiokhos I jatkoi ajanlaskua isänsä kuoleman jälkeen.

Seleukidien ajanlaskusta käytettiin kahta versiota:

  1. Valtakunnan alkuperäinen väestö käytti Babylonialaista kalenteria, jossa uusi vuosi alkaa Nisanu-kuun ensimmäisenä päivänä (vuonna 311 eaa. 3. huhtikuuta). Tässä versiossa seleukidisen ajanlaskun ensimmäinen vuosi vastaa suunnilleen ajanjaksoa huhtikuusta 311 maaliskuuhun 310.
  2. Makedonialaiset kuninkaat omaksuivat babylonialaisen kalenterin korvaten kuukausien nimet kreikkalaisilla. Heille uusi vuosi alkoi kuitenkin syksyllä, mutta tarkkaa päivämäärää ei tunneta. Tässä versiossa seleukidisen ajanlaskun ensimmäinen vuosi vastaa ajanjaksoa syksystä 312 kesään 311

Nämä eroavaisuudet vuoden alkukohdan määrittelyssä aiheuttavat sen, että vuosiluvut voivat vaihdella yhdellä. Elias J. Bickerman antaa seuraavan esimerkin:

Jerusalemin temppelin kunnostus Juudas Makkabin johdolla (n. 15. joulukuuta 164 eaa.) tapahtui juutalaisten ja babylonialaisten laskutavan mukaan vuonna 148, mutta hovin laskutavalla vuonna 149.[1]

Seleukidinen ajanlasku oli käytössä 500-luvulle jaa. asti, mm. Zebedin piirtokirjoituksessa, joka on päivätty Syyriassa Gorpiaios-kuun 24. päivänä 823 (24. syyskuuta 512 jaa.)

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Elias J. Bickerman: Notes on Seleucid and Parthian Chronology. Berytus, 1943, 8. vsk, s. 73–84.