Tässä artikkelissa tutkimme Selinoúntas:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Selinoúntas on herättänyt kaiken ikäisten ja kulttuuritaustaisten ihmisten huomion ja uteliaisuuden. Vuosien varrella Selinoúntas on osoittautunut jatkuvan keskustelun aiheeksi ja se on synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Selinoúntas on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kommunikaatiotavasta tapaan viihdyttää ja kouluttaa itseämme. Tämä artikkeli pyrkii antamaan kattavan kuvan Selinoúntas:stä ja sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.
Selinoúntas | |
---|---|
Σελινούντας | |
![]() Gkremistóksen vesiputous Selinoúntas-joen alkulähteillä. |
|
Alkulähde |
Erýmanthos-vuori |
Laskupaikka |
Korintinlahti lähellä Aígiota |
Maat | Kreikka |
Pituus | n. 48 km |
Selinoúntas (kreik. Σελινούντας, kath.kreik. Σελινούς, Selinoús), antiikin Selinus (m.kreik. Σελινοῦς, Selinūs tai Selinous, lat. Selinus), on joki Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa. Se saa alkunsa Erýmanthos-vuoren pohjoispuolelta ja laskee Korintinlahteen Aígion kaupungin itäpuolella Valimítikan ja Rodián kylien välillä. Joen pituus on noin 48 kilometriä.[1]
Selinoúntas virtaa Akhaian alueyksikön alueella. Sen sivujokia ovat Manesaíikos ja Tranó Lagkádi.[1] Antiikin aikana Selinus-joki laski mereen Aigionin ja Heliken kaupunkien välillä.[2][3] Joen varren rotko-osuus on osa kahta Natura-aluetta, joista toinen on luonto- ja toinen lintudirektiivin mukainen.[4][5]