Semele

Tässä artikkelissa tutkimme Semele:n kiehtovaa maailmaa ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Semele:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli kehityksessämme yksilöinä ja kollektiivina sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitykseen historiassa. Näillä sivuilla tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen alusta nykypäivään ja pohdimme sen merkitystä tulevaisuudessa. Monitieteisellä lähestymistavalla lähestymme Semele:tä eri näkökulmista korostaen sen merkitystä kulttuurin, politiikan, tieteen ja teknologian aloilla. Epäilemättä Semele on edelleen kiinnostava ja keskustelunaihe tänään, ja tämän artikkelin avulla aiomme syventää sen merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Tämä artikkeli käsittelee myyttistä hahmoa. Muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Gustave Moreaun maalaus Juppiter ja Semele (1895-1896)

Semele (tai Thyone) oli kreikkalaisessa mytologiassa Kadmoksen ja Harmonian tytär sekä Dionysoksen kuolevainen äiti.[1]

Ylijumala Zeus rakastui Semeleen ja lupasi täyttää tämän kaikki toiveet. Semelen odottaessa Dionysos-lasta mustasukkainen Hera sai hänet pyytämään, että Zeus ilmestyisi todellisessa luonnossaan.[1]

Zeus teki näin, mutta Semele ei kestänyt näkyä vaan paloi poroksi. Zeus pelasti kuitenkin sikiön ja kätki sen omaan reiteensä, josta Dionysos myöhemmin syntyi. Vartuttuaan Dionysos haki Semelen manalasta ja vei hänet Olympokselle.[1]

Lähteet

  • Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4

Viitteet

  1. a b c Castren & Pietilä-Castren 2000, s. 514