Nimi Semen Haran voi herättää jokaisessa henkilössä erilaisia tunteita, muistoja tai merkityksiä. Muinaisista ajoista nykypäivään Semen Haran on ollut mielenkiinnon, keskustelun ja pohdinnan kohteena eri elämänalueilla. Sen merkitys ylittää rajat ja aikakaudet, ja sen vaikutus on tuntunut kulttuurissa, tieteessä, politiikassa ja ihmissuhteissa. Tässä artikkelissa tutkimme syvällisesti Semen Haran:n merkitystä ja merkitystä analysoimalla sen vaikutusta nykymaailmaan ja sen heijastusta tulevaisuuteen.
Semen Haran | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. syyskuuta 1978 |
Kansalaisuus |
![]() |
Kyokushin-ottelija | |
Aktiivisena | 1996– |
Pituus | 182 cm[1] |
Paino | 98[1]–101 kg |
Painoluokka |
keskisarja (?–2000) raskassarja (2001–2010) superraskassarja (2011–) |
Vyöarvo | 3. dan[1] |
|
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Miesten kyokushin | |||
EM-kilpailut | |||
![]() |
Porto 2000 | -80 kg | |
![]() |
Szentes 2001 | -90 kg | |
![]() |
Varna 2002 | -90 kg | |
![]() |
Padova 2011 | +90 kg | |
WKB kyokushin | |||
MM-kilpailut | |||
![]() |
Santiago 2019 | +90 kg | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Rzeszow 2017 | +90 kg | |
![]() |
Lancut 2018 | +90 kg | |
![]() |
Lorca 2019 | +90 kg | |
![]() |
Barcelona 2023 | +90 kg | |
European Cup | |||
![]() |
Barcelona 2017 | +90 kg |
Semen Haran (s. 19. syyskuuta 1978[2]) on ukrainalainen karateka. Hän on saavuttanut neljä EM-hopeaa vuosina 2000, 2017, 2018 ja 2019. Lisäksi Haran on saavuttanut kerran MM-hopeaa.
Haran saavutti ensi kerran menestystä IKO-liiton EM-kisoissa 2000 Portugalissa, jossa hän voitti keskisarjassa hopeaa hävittyään loppuottelun Emil Kostoville. Hän siirtyi tämän jälkeen raskaaseensarjaan ja voitti EM-pronssia vuosina 2001 ja 2002. Haran voitti vielä EM-pronssia 2011 Italiassa superraskaassasarjassa.
Toukokuussa 2016 hän oli mukana Bulgarian EM-kilpailuissa.[3]
Haran siirtyi Ukrainan maajoukkueen mukana WKB-liittoon 2017 ja saavutti heti menestystä ollen Euroopan Cupissa kolmas ja myöhemmin samana vuonna EM-kisoissa toinen hävittyään loppuottelussa maamiehelleen Borys Byliskerialle.[4]
2018 ja 2019 Haran onnistui molemmilla kerroilla etenemään EM-kisojen superraskaansarjan loppuotteluun, mutta hävisi molemmilla kerroilla Juan Manuel Crujeirasille.[4] Haran eteni myös WKB-liiton ensimmäisten MM-kisojen loppuotteluun, jossa hän hävisi jälleen Crujeirasille.[5]
Toukokuussa 2023 Haran saavutti superraskaansarjan EM-pronssia.[4]