Tässä artikkelissa perehdymme Semen Hulak-Artemovskyi:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Semen Hulak-Artemovskyi on jättänyt lähtemättömän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ensimmäisistä ilmenemiskerroistaan ajan myötä kehittyneeseen kehitykseensä. Näillä linjoilla analysoimme huolellisesti eri näkökohtia, jotka tekevät Semen Hulak-Artemovskyi:stä yleismaailmallisen kiinnostavan aiheen, sekä sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja kulttuureissa. Ei ole väliä, oletko asian asiantuntija vai oletko vasta alkamassa havaita sen tärkeyttä, tämä artikkeli antaa sinulle täydellisen ja rikastuttavan käsityksen Semen Hulak-Artemovskyi:stä.
Semen Hulak-Artemovskyi | |
---|---|
Семен Гулак-Артемовський | |
Semen Hulak-Artemovskyi |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 16. helmikuuta 1813 Horodyštše, Tšerkasyn alue, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 17. huhtikuuta 1873 (60 vuotta) Moskova, Venäjän keisarikunta |
Ammatti | säveltäjä, oopperalaulaja, näyttelijä, näytelmäkirjailija |
Muusikko | |
Tyylilajit | ooppera |
|
Semen Hulak-Artemovskyi, ukr. Семен Гулак-Артемовський, (16. helmikuuta 1813 Horodyštše, Tšerkasyn alue, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 17. huhtikuuta 1873 Moskova, Venäjän keisarikunta) oli ukrainalainen säveltäjä, oopperalaulaja, näyttelijä ja näytelmäkirjailija. Hän oli kirjailija Petro Hulak-Artemovskyin veljenpoika ja runoilija Taras Ševtšenkon ystävä.[1]
Hulak-Artemovskyi valmistui Kiovan teologisesta seminaarista. Hän opiskeli äänenkäyttöä Pietarissa ja Firenzessä (1839–1842). Hän oli lahjakas näyttelijä, ja hänen äänensä oli voimakas baritoni. Hän oli vuodesta 1842 Mariinski-teatterin ja Pietarin Italialaisen oopperan pääsolisti. Hänen ohjelmistonsa koostui yli 50 oopperaroolista, joukossa Ruslan Mihail Glinkan oopperassa Ruslan ja Ljudmila, Masetto Mozartin Don Giovannissa, Antonio ja lordi Ashton Gaetano Donizettin Linda di Chamounix'ssa ja Lucia di Lammermoorissa.[1]
Hulak-Artemovskyi kirjoitti koomisen oopperan Zaporožets za Dunajem (1863, suom. Zaporožilainen kasakka Tonavan takana), jossa hän itse lauloi Karasin osan; divertimenton Ukrajinske vesillja (1851, ”Ukrainalaiset häät”), jossa hänen roolinsa oli appi; vaudevillen Nitš na Ivan Kupala (1852, ”Juhannusaatto”) sekä muutamia liedejä. Näyttelijänä hänen roolejaan olivat esimerkiksi Vybornyi ja Tšupryna Ivan Kotljarevskyin näytelmissä Natalka Poltavka ja Moskal-tšarivnyk (”Moskovalainen taikuri”).[1]
|