Senufot

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Senufot:tä, kiehtovaa aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​arkielämään Senufot on herättänyt kiivasta keskustelua ja herättänyt suurta kiinnostusta eri yhteisöissä. Näillä sivuilla perehdymme Senufot:n eri puoliin sen alkuperästä sen kehitykseen ajan mittaan ja tarjoamme kattavan ja päivitetyn analyysin tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Yhdistämällä tietoja, asiantuntijoiden mielipiteitä ja kokemuksia ihmisiltä, ​​joihin Senufot on vaikuttanut, pyrimme tarjoamaan laajan ja tasapainoisen näkemyksen, joka rikastuttaa lukijoidemme ymmärrystä tästä kiehtovasta aiheesta.

Senufokielten puhuma-alue.

Senufot ovat senufokieliä puhuva etninen ryhmä Norsunluurannikon pohjoisosassa, Malin kaakkoisosassa ja Burkina Fason lounaisosassa. Vuonna 2001 heitä arvioitiin olevan yli kolme miljoonaa.[1] Miniankat ovat senufojen alaryhmä[2].

Senufot koostuvat 25–30 ryhmästä, jotka puhuvat toisistaan huomattavasti poikkeavia kieliä[1]. Heillä on yhteinen kulttuuri-identiteetti, mutta ei yhteistä omaperäistä nimitystä[3]. Nimitys senufo lienee alkuperältään mandelainen[1].

Senufojen esivanhemmat olivat pohjoisesta tulleita animistisia maanviljelijöitä,[1] jotka muotoutuivat omaksi ryhmäkseen Korhogon alueella nykyisen Norsunluurannikon pohjoisosassa. 1700-luvulla heidän keskuuteensa muutti djulakauppiaita, jotka toivat mukanaan islaminuskon.[3] Senufojen kehitykseen on vaikuttanut paikallinen ja eurooppalainen orjakauppa sekä ranskalainen siirtomaavalta vuodesta 1895[1].

Kansan pääelinkeinot ovat maanviljely sekä vähäisemmässä määrin karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, maissi, vihannekset, juurekset ja hedelmät. Myytäväksi kasvatetaan riisiä, puuvillaa, maapähkinää ja tupakkaa. Lisäksi harjoitetaan keräilyä ja käsityöammatteja.[1][2] Perinteisiä asumuksia ovat savitiiliset pyöreät tai neliskulmaiset majat, jotka muodostavat viljavarastojen ja sisäpihan kanssa suljetun kokonaisuuden[1]. Ruokavalio koostuu enimmäkseen maustetuista puuroista ja vihanneskeitoista[2].

Yhteiskuntajärjestys perustuu suurperheiden muodostamiin kyläyhteisöihin. Perinteinen sukujärjestelmä on matrilineaarinen, mutta avioliitto patrilokaalinen (vaimo muuttaa miehen perheeseen). Miesten ja naisten ikäryhmät muodostavat salaseuroja, jotka käyvät läpi monimutkaisia aikuistumisriittejä.[1] Senufot ovat kuuluisia puisista rituaalinaamioistaan ja veistoksistaan[2]. Käsityöläiset muodostavat maanviljelijöitä alempiarvoisia kastiryhmiä. Perinteiseen uskontoon kuuluu henkimaailma, jonka huipulla ovat maailman luoja Koulo Tyolo ja suojeleva esiäiti Katyelééó.[1] Nykyään ehkä puolet senufoista on muslimeja[3].

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i Encyclopedia of World Cultures, supplement, s. 302–305. New York: Macmillan Reference, 2002. ISBN 0-02-865671-7
  2. ↑ a b c d Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 477. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6
  3. ↑ a b c Shoup, John A.: Ethnic groups of Africa and the Middle East: an encylopedia, s. 253–254. Santa Barbara–Denver–Oxford: ABC-CLIO, 2011. ISBN 978-1-59884-362-0

Aiheesta muualla