Seppälänmäki

Tänään aiomme sukeltaa Seppälänmäki:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on saanut niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiin Seppälänmäki on ollut lukemattomien tutkimusten ja keskustelujen kohteena. Seppälänmäki:n historia ulottuu vuosisatojen taakse, ja se on kehittynyt ja mukautunut yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Seppälänmäki:n monia puolia sen historiallisimmista puolista sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa tutkimme sen pääpiirteitä, haasteita ja mahdollisuuksia tarjoamalla syvän ja täydellisen näkemyksen Seppälänmäki:stä ja sen merkityksestä nykyisessä tilanteessa.

Seppälänmäki on kylä Salon kaupungin Särkisalossa. Kylä sijaitsee Särkisalon pohjoisosassa mantereen puolella.

Seppälänmäki sijaitsee Krapuojan varrella. Kylän kyläalue ulottuu Krapuojalta länteen Makarlanjärvelle saakka. Kylän itäosa on tasaista peltomaata, jonka reunalle kylän asutus on sijoittunut. Särkisalontie kulkee Seppälänmäen itäosan halki. Kylän länsiosa on jyrkkää kallioista metsää. Kylän etelärajalla on kuivattu ja suoksi muuttunut Vähäjärvi.[1]

Seppälämäellä oli 1500-luvulla neljä taloa. Isojaon aikaan kylässä oli kolme taloa ja näistä Kroopila ja Yrjöntalo ovat edelleen olemassa. Kylän kolme torppaa itsenäistyivät 1920-luvulla ja ennen sotia kylän eteläosaan syntyi uutta asutusta muun muassa Hakkalan sahan työväelle. Sotien jälkeen kylään syntyi kaksi uutta pientilaa, mutta sittemmin uutta asutusta ei ole syntynyt.[1]

Lähteet

  1. a b Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Särkisalon kulttuuriympäristö ja arvot, s. 50. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.