Nykymaailmassa Seppo Kantonen, joko keskustelunaiheena, relevanttina hahmona tai symbolisena päivämääränä, on saavuttanut merkittävän merkityksen eri alueilla. Politiikassa, kulttuurissa, tieteessä tai jokapäiväisessä elämässä Seppo Kantonen on asettanut itsensä keskeiseksi elementiksi, joka antaa sävyn toimillemme ja päätöksillemme. Tässä artikkelissa analysoimme Seppo Kantonen:n vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä sekä sen vaikutusta yhteiskuntaamme. Ilmestymisestään lähtien Seppo Kantonen on herättänyt huomattavaa kiinnostusta ja sen läsnäolo herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa tänään.
Seppo Kantonen | |
---|---|
![]() Seppo Kantonen Tavastia-klubilla Pekka Pohjola Groupin riveissä vuonna 2019. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. marraskuuta 1963 Pylkönmäki |
Ammatti | muusikko |
Muusikko | |
Tyylilajit | jazz, progressiivinen rock |
Soittimet | kosketinsoittimet |
|
Seppo Kantonen (s. 13. marraskuuta 1963 Pylkönmäki[1]) on suomalainen pianisti. Kantosen työnantajiin on vuosien varrella kuulunut UMO, saksofonisti Eero Koivistoinen, rumpali Jukkis Uotila sekä lukuisat Sibelius-Akatemian jazzosaston opiskelijatovereiden yhtyeet. Kantosen omista yhtyeistä mainittakoon basisti Uffe Krokforsin ja rumpali Markku Ounaskarin kanssa kesällä 1997 syntynyt Klang-trio sekä 2000-luvun alussa trumpetisti Verneri Pohjolan, basisti Antti Lötjösen sekä rumpali Mika Kallion kanssa muodostettu Tokka-kvartetti.[2]
Kantonen on soittanut uransa aikana yli 150 levytyksessä.[3]
Suomen Jazzliitto myönsi Kantoselle vuoden 1985 Yrjö-palkinnon[4].