Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Seraphine:tä yksityiskohtaisesti ja kaikkea, mitä sinun tarvitsee tietää siitä. Seraphine on aihe, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien ihmisten huomion, ja siksi haluamme syventää sen tärkeimpiä puolia. Käsittelemme Seraphine:n kaikkia näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen kehitykseen ajan mittaan, jotta voit ymmärtää sen merkityksen täysin. Olitpa erityisen kiinnostunut Seraphine:stä tai haluat vain pysyä ajan tasalla viimeisimmistä uutisista, tämä artikkeli tarjoaa sinulle kaikki tarvitsemasi tiedot. Lue lisää saadaksesi lisätietoja Seraphine:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan!
Seraphine | |
---|---|
Séraphine | |
![]() |
|
Ohjaaja | Martin Provost |
Käsikirjoittaja | |
Tuottaja | |
Säveltäjä | Michael Galasso |
Kuvaaja | Laurent Brunet |
Leikkaaja | Ludo Troch |
Tuotantosuunnittelija | Thierry François |
Pukusuunnittelija | Madeline Fontaine |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Belgia, Ranska |
Ensi-ilta |
|
Kesto | 125 min. |
Alkuperäiskieli | ranska |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Seraphine (Séraphine) on Martin Provostin ohjaama ranskalais-belgialainen taiteilijakuvaus vuodelta 2008. Elokuva nousi Ranskassa arvostelu- ja yleisömenestykseksi ja sai seitsemän Cesar-palkintoa ohi monien suurtuotantojen.[1] Lisäksi Prevost oli ehdolla palkinnonsaajaksi ohjaajana. Itseoppinutta naivistista taiteilijaa näyttelee Yolande Moreau.
Elokuva perustuu Séraphine Louisin, taiteilijanimeltään Séraphine de Senlis, elämään olematta elämäkertaelokuva. Pienessä ranskalaiskylässä asuva siivoojana ja pyykkärinä koko ikänsä työskennellyt Séraphine on erikoinen persoona, joka maalaa, koska suojelusenkeli on käskenyt hänen maalata. Picasson ja Henri Rousseaun esille nostaneen taidekauppias Wilhem Uhden (Ulrich Tukur) tapaaminen muuttaa hänen elämänsä.[2] Uhden kautta hänen maalauksensa leviävät maailmalle. Taiteilija kuitenkin kuoli unohdettuna mielisairaalassa. Elokuvan ansiosta taiteilijan teosten näyttely oli esillä Pariisin Musée Maillol’ssa.[3]
Moreaun näyttelijätyö on saanut niin ihailijoita kuin palkintojakin.[3] Elokuvassa on rauhallinen rytmi, ja siinä saavat tilaa niin hieno näyttelijätyö kuin Ranskan maaseudun väritkin.[2] Elokuva kuvaa aihetta romantisoimatta.[4]
Yolande Moreau | … | Séraphine Louis (Séraphine de Senlis) |
Ulrich Tukur | … | Wilhelm Uhde |
Anne Bennent | … | Anne-Marie Uhde |
Geneviève Mnich | … | rouva Duphot |
Nico Rogner | … | Helmut Kolle |
Adélaïde Leroux | … | Minouche |
Kritiikissä kiitetään elokuvan eleetöntä ja tarkasti havainnoivaa kertomusta, joka ei keskity niinkään Séraphine de Senlisin nimellä tunnetun taiteilijan teoksiin. Pikemminkin se kuvaa sitä prosessia, jossa taiteilija työskentelee. Se osoittaa löytymisen merkityksen.[4] Taiteilijan löytäjästä Wilhelm Uhdesta (Ulrich Tukur), jonka kautta elokuvan kerronta lähinnä etenee, elokuva ei onnistu luomaan yhtä kiinnostavaa kuvaa.[5]