Serbian sosialistinen tasavalta

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Serbian sosialistinen tasavalta:n jännittävään maailmaan. Sen alkuperästä nykypäivään tutkimme jokaista asiaankuuluvaa näkökohtaa, joka on merkinnyt Serbian sosialistinen tasavalta:n kehitystä ajan myötä. Analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen vaikutusta eri alueilla ja eri näkökulmia aiheeseen liittyen. Uppoudumme sen moniin puoliin ja pyrimme ymmärtämään sen todellisen olemuksen ja roolin, joka sillä on elämässämme. Liity kanssamme tälle Serbian sosialistinen tasavalta:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.

Socijalistička Republika Srbija
Serbian sosialistinen tasavalta
Serbian sosialistisen tasavallan lippu Serbian sosialistisen tasavallan vaakuna
lippu vaakuna

Osana Jugoslaviaa

Valtiomuoto Sosialistinen valtio
osa  Jugoslavia
Pääkaupunki Belgrad
Pinta-ala
– yhteensä 88 361 km² 
– josta sisävesiä 0,13 %
Väkiluku 9 506 174
– väestötiheys 114,0 / km²
Uskonnot ortodoksisuus
Historia
– Perustettiin Jugoslaviassa 1943
– Hajosi 1990
Viralliset kielet serbokroaatti
Valuutta dinaari = 100 paraa (YUD)
Aikavyöhyke +1
Edeltäjä(t) Jugoslavian kuningaskunta
Seuraaja(t) Serbia ja Montenegro

Serbian sosialistinen tasavalta, lyhenteeltä Serbian ST (serbokroaatiksi Socijalistička Republika Srbija, SR Srbija, SRSrbi, Социјалистичка Република Србија, СР Србија, СРСрби) eli Serbian kansantasavalta, lyhenteeltä Serbian KT (serbokroaatiksi Narodna Republika Srbija, NR Srbija, NRSrbi, Народна Република Србија, НР Србија, НРСрби), vuodesta (1945-1963) oli sosialistinen tasavalta osana Jugoslavian sosialistista liittotasavaltaa vuodesta 1943 vuoteen 1990. Se on nykyisen Serbian edeltäjä. Serbian sosialistinen tasavalta oli Jugoslavian suurin ja väestörikkain tasavalta. Sillä oli lisäksi tärkein osa valtion taloudellisessa ja poliittisessa kehityksessä. Tasavallan pääkaupunki Belgrad oli koko Jugoslavian pääkaupunki.

Väestö

Serbian sosialistisen tasavallan suurimmat etniset ryhmät lukumäärän mukaan:

1971 1981
1. Serbit 6 142 071 (72,71 %) 1. Serbit 6 331 527 (67,96 %)
2. Albaanit 984 761 (11,66 %) 2. Albaanit 1 303 032 (13,99 %)
3. Unkarilaiset 430 314 (5,10 %) 3. Jugoslaavit 441 941 (4,75 %)
4. Kroaatit 184 913 (2,19 %) 4. Unkarilaiset 390 468 (4,19 %)
5. Muslimit 154 330 (1,83 %) 5. Muslimit 215 166 (2,31 %)
6. Jugoslaavit 123 824 (1,47 %) 6. Kroaatit 149 368 (1,60 %)

Aiheesta muualla

Jugoslavian lippu Jugoslavian tasavallat ja alueet
Bosnia ja Hertsegovinan sosialistinen tasavalta | Kosovon sosialistinen autonominen alue | Makedonian sosialistinen tasavalta | Slovenian sosialistinen tasavalta
Serbian sosialistinen tasavalta | Montenegron sosialistinen tasavalta | Kroatian sosialistinen tasavalta | Vojvodinan sosialistinen alue