Serpentti

Nykymaailmassa Serpentti on edelleen erittäin tärkeä ja suurelle yleisölle kiinnostava aihe. Olipa kyseessä Serpentti:n elämä, historiallinen tapahtuma, joka liittyy _muuttuja1:een, tai yksinkertaisesti _muuttujan 1 eri puolien tutkiminen, on selvää, että tämä aihe herättää edelleen uteliaisuutta ja herättää keskustelua. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​kulttuuriin ja politiikkaan Serpentti on edelleen tärkeä aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen. Tässä artikkelissa perehdymme Serpentti:n eri ulottuvuuksiin ja analysoimme sen merkitystä ja merkitystä nykyään.

Serpentti

Serpentti (lat. serpens 'käärme') on puuvalmisteinen mutta vaskipuhaltimeksi luokiteltu, trumpettia muistuttava puhallinsoitin, joka soi basson äänialalla. Se oli käärmeen muotoinen.[1] Jos soittimen vetäisi suoraksi, pituus olisi noin 2,5 metriä.[2]

Soitin kehitettiin noin vuonna 1590, ja sitä käytettiin 1800-luvun puoleenväliin saakka, satunnaisesti myöhemminkin.[3]

Serpentissä on maljamainen suukappale, ja soitin on kartiomaisesti porattu, mensuuriltaan erittäin laaja. Serpentissä on kuusi sormiaukkoa, ja siihen on myöhemmin lisätty suljettuja läppiä, enimmillään seitsemän. Soittimen ääniala on C–c².lähde?

Serpentin loistoaikaa oli 1700-luku. Aluksi sitä käytettiin sotilassoittimena vain Ranskassa, mutta 1700-luvun lopulla se levisi muuallekin Eurooppaan. Felix Mendelssohn ja Richard Wagner käyttivät serpenttiä vahvistamaan orkesterin bassorekisteriä, mutta sen tilalle tulivat pian bassotuuba ja ofikleidi.lähde?

Lähteet

  1. ↑ Veijo Murtomäki: Keskiajan ja renessanssin soittimet Musiikinhistoria Verkossa. Sibelius-akatemia. Viitattu 16.5.2012.
  2. ↑ http://www.serpentwebsite.com/hist1.htm
  3. ↑ http://www.serpentwebsite.com/

Aiheesta muualla