Sestertius

Nykymaailmassa Sestertius on erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Sestertius:n merkitys näkyy sen vaikutuksissa yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Sekä asiantuntijat että amatöörit osoittavat suurta kiinnostusta tähän aiheeseen ja yrittävät ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Lisäksi Sestertius on jatkuvasti kehittyvä aihe, ja uusi tutkimus ja kehitystyö pitävät ihmiset kiinnostuneena sen tutkimisesta. Tässä artikkelissa tutkimme Sestertius:tä ja sen vaikutusta eri alueilla perusteellisesti ja tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen vaikutusta nykymaailmassa.

Keisari Hadrianuksen lyöttämä sestertius, n. 125–128. Kuvituksessa keisarin rintakuva ja Roma-jumalatar.

Sestertius oli antiikin roomalainen raha. Rooman tasavallan aikoina se oli pieni hopeinen raha ja keisariaikana suuri pronssiraha. Sen nimi on yhdistelmä sanoista semis (’puolikas’) ja tres (’kolme’). Yhdistettynä ja lisättynä adjektiivipäätteellä nämä sanat tarkoittavat kahta ja puolta (”puoli kolmatta”), joka oli rahan alkuperäinen arvo as-rahoina.

Sestertius sai alkunsa vuoden 211 eaa. tienoilla pienenä hopearahana, joka oli arvoltaan neljännesdenaari ja edelleen aureuksen sadasosa. Teoriassa sestertiuksen painoksi oli asetettu yksi scripulum (n. 1,125 grammaa). Kun denaarin arvo määrättiin uudelleen kuudeksitoista asiksi, sestertius vastaavasti muutettiin vastaamaan neljää asia. Vuoteen 44 eaa. sitä lyötiin satunnaisesti ja selvästi vähemmän kuin denaareita.

Augustuksen rahauudistuksessa vuonna 23 eaa. sestertius muutettiin suureksi pronssirahaksi. Se oli suurin pronssiraha 200-luvun jaa. puoliväliin asti. Ajan kuluessa sestertiuksen koko ja laatu pienenivät.

Sestertius oli standardiyksikkö, jota käytettiin kirjanpidossa. Suuret summat mitattiin tuhansina sestertiuksina. Pompejista tehtyjen löytöjen mukaan orja oli myyty huutokaupassa 6 252 sestertiuksella.

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.