Nykyään Sevastopolin piiritys (1854–1855) on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Johtuipa sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa tai sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään, Sevastopolin piiritys (1854–1855) on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri aloilla. Akateemisesta kentästä yrityssektorille Sevastopolin piiritys (1854–1855) on osoittautunut erittäin tärkeäksi elementiksi, joka on synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja kantoja. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Sevastopolin piiritys (1854–1855):n vaikutusta elämäämme, analysoimme sen vaikutuksia ja keskustelemme tämän aiheen tulevaisuuden näkymistä. Epäilemättä Sevastopolin piiritys (1854–1855) on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee huolellisen analysoinnin.
Sevastopolin piiritys | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Krimin sotaa | |||||||
Sevastopolin piiritys, Franz Roubaud
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
|
Vladimir Kornilov |
Sevastopolin piiritys tapahtui Krimin sodan aikana 1854–1855. Kaupunkia piirittivät Ranskan, Ison-Britannian ja Osmanien valtakunnan joukot ja sitä puolusti Venäjän keisarikunta. Piiritys oli seurausta Alman taistelusta, jonka venäläisten ylipäällikkö Aleksandr Menšikov hävisi 20. syyskuuta 1854 englantilaisille. Sevastopolin linnoitus antautui ranskalaiselle kenraali Patrice de Mac-Mahonille syyskuussa 1855. Taistelussa ranskalaiset menettivät kaatuneina 10 204 miestä ja haavoihinsa kuoli 20 000 ranskalaista. Lisäksi tauteihin menehtyi ranskalaisia 70 000 ja brittejä yli 16 000. Brittejä kaatui 2 755. Kaikkiaan englantilais-ranskalaiset joukot kärsivät taistelussa yli 128 000 miehen tappiot kuolleina. Venäläisiä kuoli 102 000.