Sibelius-lukio
Nykymaailmassa Sibelius-lukio on aihe, joka herättää edelleen monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Löytämisensä tai ilmaantumisensa jälkeen Sibelius-lukio on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua eri aloilla, synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme eri puolia ja näkökohtia, jotka tekevät Sibelius-lukio:stä tärkeän aiheen nykyään. Analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen vaikutuksia eri aloilla ja sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme Sibelius-lukio:n tulevaisuudennäkymiä ja sen mahdollista vaikutusta ympäröivään maailmaan.
Sibelius-lukio on musiikkiin ja tanssiin painottunut lukio Helsingin Kruununhaassa. Lukiossa on kolme linjaa: musiikki-, tanssi- ja yleislinja. Lukion noin 590 opiskelijasta musiikkilinjalla opiskelee noin 350, tanssilinjalla noin 80 ja yleislinjalla noin 160.[1]
Vuonna 2006 Sibelius-lukio vietti 100-vuotisjuhlaa.
Toiminta
Sibelius-lukio toimii osoitteessa Liisankatu 13, talossa, joka 1902 valmistui ruotsinkieliselle poikalyseolle Svenska lyceum i Helsingfors.[2]
Poikalyseo lopetti toimintansa 1972, jolloin se muutti pois talosta ja yhdistettiin ruotsinkieliseen tyttölyseoon.
Musiikki- ja tanssilinjalle pääsy edellyttää näyttökokeeseen osallistumista, ja valinta tapahtuu sekä peruskoulun lukuaineiden keskiarvon että taiteellisten ansioiden perusteella. Musiikkilinjalle otetaan vuosittain noin 110 opiskelijaa, yleislinjalle noin 30 ja tanssilinjalle noin 35.[3] Yleislinjalle pyrkiminen tapahtuu normaalisti peruskoulun lukuaineiden keskiarvon pohjalta. Pääsyrajat vuonna 2022 olivat musiikkilinjalle 16,08 pistettä, tanssilinjalle 16,85 pistettä ja yleislinjalle vaadittiin vähintään 9,23 keskiarvo[4].
Musiikkilinjalla opiskelevat voivat valita monenlaista musiikinopetusta, kuten laulu- tai soitinopetusta ja musiikkitietouden erikoiskursseja. Sibelius-lukiossa voi opiskella myös erilaista yhteismusisointia laulu-, rock-, etno-, kamarimusiikki- tai jazz-yhtyeen muodossa. Lisäksi lukiossa toimii kamarikuoro, tyttökuoro ja sekakuoro sekä myös sinfoniaorkesteri, jota johtaa Juhani Lamminmäki[5]. Sibelius-lukion musiikinopettajat ovat menestyneitä nuorten musiikkikasvattajia. Koulussa on tuotettu mm. rockmusikaaleja ja konsertteja.
Tanssilinjalla opiskelevat voivat saada koulussa nykytanssin sekä baletin opetusta, ja opiskelijat työstävät usein monia tanssiproduktioita. Tanssin opiskelijat käyvät myös tanssi- ja kulttuuritunneilla, joilla opiskellaan länsimaisen taidetanssin historiaa ja nykypäivää.
Pääsyrajat vuodesta 2000
| 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yleislinja (KA-raja) |
8,60 |
8,82 |
7,10 |
8,27 |
8,20 |
8,80 |
8,81 |
8,67 |
8,92 |
8,25 |
8,54 |
8,38 |
8,50 |
8,69 |
8,85 |
8,75 |
8,92 |
9,00 |
9,08 |
9,25 |
9,17 |
9,21 |
9,23 |
9,17 |
9,31 |
| Musiikkilinja (Pisteraja, max. 20) |
15,49 |
14,82 |
15,40 |
14,60 |
14,24 |
15,20 |
14,82 |
15,23 |
16,17 |
16,42 |
15,58 |
16,67 |
16,70 |
16,08 |
16,25 |
16,00 |
16,42 |
15,58 |
14,25 |
16,17 |
15,82 |
16,19 |
16,08 |
16,15 |
16,82 |
| Tanssilinja (Pisteraja, max. 20) |
13,40 |
15,60 |
15,38 |
15,66 |
13,78 |
16,72 |
15,14 |
16,37 |
15,02 |
15,41 |
13,83 |
14,75 |
13,92 |
16,16 |
15,83 |
16,31 |
16,31 |
17,38 |
16,17 |
16,62 |
17,17 |
17,73 |
16,85 |
17,58 |
16,81 |
Lähde:[4]
Entisiä ja nykyisiä opiskelijoita
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Koulun aikaisemmat nimet
- 1906–1927 – Helsingin suomalaiset yliopistoon johtavat tyttökoulun jatkoluokat
- 1927–1971 – Helsingin tyttölukio
- 1971–1973 – Helsingin lukio
- 1973–1977 – Kruununhaan yhteislyseo
- 1977–1982 – Kruununhaan lukio
- 1982– Sibelius-lukio
Koulun rehtorit
- Hanna Andersin 1906–1914
- Hanna Granström 1914–1932
- Eino Salokas 1932–1949
- Ilta Kaila 1949–1951
- Liisa Ketonen 1951–1969
- Aino Ojajärvi 1969–1977
- Marja Laine 1977–2001
- Ritva Mäkelä 2001–2014
- Hannu Rantala 2014–
Lähteet
- ↑ Tutustu ja hae Sibelius-lukioon Helsingin kaupunki. Viitattu 21.3.2025.
- ↑ TIMO HONKALA: 100v Stadin jortsuja ja tanssimestoja: historian kertomaa vv. 1950-70. BoD - Books on Demand, 20.11.2017. ISBN 978-951-568-470-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 24.6.2021.
- ↑ Hae meille Helsingin kaupunki. Viitattu 10.8.2021.
- ↑ a b Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat (Vuosien 2000–2022 tiedot on laskentataulukosta. Vuosien 2023–2024 tiedot on Vipunen-palvelusta.) Helsingin kaupunki. Viitattu 21.3.2025.
- ↑ https://sibeliuslukio.com/sinfoniaorkesteri/ (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sibelius-lukio Wikimedia Commonsissa
