Sienitiede
Tässä artikkelissa perehdymme Sienitiede:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja havaitsemme sen vaikutuksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sienitiede on laajasti tutkittu ja keskusteltu aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta eri aloilla tieteestä taiteeseen, populaarikulttuurin ja yhteiskunnan kautta yleensä. Näillä linjoilla analysoimme, miten Sienitiede on kehittynyt ajan myötä, mitä vaikutuksia sillä on nykyään ja mitä suuntauksia ja haasteita se tuo tulevaisuudelle. Valmistaudu lähtemään löytö- ja inspiraatiomatkalle, jossa jokainen kappale vie sinut hieman lähemmäksi Sienitiede:n tärkeyden ja merkityksen ymmärtämistä nykymaailmassa.
Sienitiede eli mykologia (kreik. μύκης) on biologian haara, joka tutkii sieniä (Fungi) ja niiden fysiologiaa, genetiikkaa, tieteellistä luokittelua ja biokemiallisia ominaisuuksia. Lisäksi sienitieteilijät voivat tutkia sienten hyödyntämistä biotekniikassa, esimerkiksi lääkeaineiden, oluen, viinin, juuston ja muiden maitotuotteiden valmistusprosesseissa, tai sienten käyttöä suoraan ihmis- tai eläinravinnoksi.
Mykologian piirissä on alun perin kehittynyt myös kasvipatologia eli oppi kasvitaudeista, joka on nykyisin itsenäinen biologian osa-alue. Suomen yliopistoissa mykologian opetus ja tutkimus on järjestetty kasvitieteen oppiaineen yhteydessä, vaikka sienet eivät olekaan kasveja. Mykologia on toisaalta myös lääketieteen osa-alue, joka tutkii sieniä, hiivasieniä ja homeita erilaisten tautien ja vaivojen aiheuttajina. Tällöin voidaan puhua lääketieteellisestä mykologiasta. Sienitautien tutkimuksella on ollut tärkeä osuus lääketieteellisen mikrobiologian kehityksessä.[1]
Lähteet
- ↑ Arno Forsius: Sienitautien historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
- British Mycological Society (englanniksi)
- Mycological Society of America (englanniksi)
- Lääketieteellisen mykologian seura (Arkistoitu – Internet Archive)
- La società di micoterapia (italiaksi)