Sigismund II

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Sigismund II:tä, aihetta, joka on herättänyt kiinnostuksen eri ihmisissä eri puolilla maailmaa. Sigismund II ei ole vain ajankohtainen aihe nykyään, vaan sillä on myös vuosikymmeniä taaksepäin ulottuva historia. Kun etenemme tämän artikkelin läpi, ymmärrämme, kuinka Sigismund II on kehittynyt ajan myötä ja mikä on sen vaikutus nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, joita on olemassa Sigismund II:stä, mikä antaa meille mahdollisuuden saada laajempi ja kattavampi näkemys tästä aiheesta. Epäilemättä Sigismund II on kiehtova aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, ja siksi seuraavilla riveillä syvennymme sen maailmaan löytääksemme sen kaikki näkökohdat.

Sigismund II
Lucas Cranach nuoremman tekemä muotokuva
Puolan kuningas
Valtakausi 1. huhtikuuta 1548 – 7. heinäkuuta 1572
Kruunajaiset 20. helmikuuta 1530
Edeltäjä Sigismund I
Seuraaja Henrik III
Syntynyt 1. elokuuta 1520
Krakova, Puola
Kuollut 7. heinäkuuta 1572 (51 vuotta)
Knyszyn, Puola
Puoliso Elisabet Itävaltalainen
Barbara Radziwiłł
Katariina Itävaltalainen
Suku Jagello
Isä Sigismund I
Äiti Bona Sforza
Uskonto roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Sigismund II (Sigismund II August); (1. elokuuta 1520 – 7. heinäkuuta 1572) oli Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas vuosina 1548–1572. Hän oli Jagellon dynastian viimeinen hallitsija ja kuoli lapsettomana. Sigismundin sisar oli Katariina Jagellonica, josta tuli Ruotsin kuningatar.

Sigismund jatkoi isänsä politiikkaa ja tukeutui voimakkaaseen ylimystöön. Sota Venäjää vastaan kävi kalliiksi, joten Sigismund tarvitsi verotuloja. Hänen valtakaudellaan perustettiin vakinainen armeija, uusittiin verotusjärjestelmä ja määriteltiin valtakunnallinen mittajärjestelmä. Hän muutti Puolan ja Liettuan valtioliiton personaaliunionista todelliseksi liittovaltioksi. Molemmilla osilla oli oma hallinto, lait, armeija ja valtionkassa, mutta yhteiset hallitus, parlamentti eli sejm ja ulkopolitiikka.[1]

Puolan kuningas Sigismund II kuningattarensa, Barbara Radziwiłłin kuolinvuoteella. Józef Simmlerin maalaus vuodelta 1860.

Sigismundin romanttinen, mutta traaginen rakkaustarina Barbara Radziwiłłin (Barbora Radvilaitė) kanssa on kiehtonut taiteilijoita, kirjailijoita ja elokuvantekijöitä sekä Puolassa että Liettuassa. Tarina sijoittuu aikaan, jolloin Sigismund oli Liettuan ruhtinas ja Puolan kruununprinssi, ja vietti loistokasta elämää Vilnassa. Hän oli naimisissa keisari Ferdinand I:n ja Böömin ja Unkarin prinsessa Anna Jagellon (1503–1547) vanhimman tyttären, Itävallan prinsessa Elisabetin (1526–1545) kanssa, joka kuoli jo kolmantena avioliittovuonna.[1]

Sigismund rakastui kauniiseen Barbara Radziwilłłiin, jota hänen äitinsä tai puolalaiset eivät hyväksyneet. Sigismund ja Barbara menivät naimisiin. Sigismundista tuli isänsä kuoltua kuningas ja hän vaati Barbaran kruunattavaksi kuningattareksi. Barbara kuitenkin kuoli pian kruunajaisten jälkeen.[2]

Kolmas puoliso oli ensimmäisen puolison nuorempi sisar, Mantovan herttua Francesco III:n leski, Itävallan prinsessa Katariina (1533–1572), joka oli keisari Ferdinand I:n ja Böömin ja Unkarin prinsessa Anna Jagellon (1503–1547) viides tytär.

Lähteet

  1. ↑ a b Poland's Golden Age (Arkistoitu – Internet Archive) Polonia Today
  2. ↑ Barbara Radziwill Vilnius Life

Aiheesta muualla

Edeltäjä:
Sigismund I 		Puolan kuningas
1548–1572 		Seuraaja:
Henrik III