Siilinjärvi

Siilinjärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°04′30″N, 027°39′35″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Kuopion seutukunta
Kuntanumero 749
Hallinnollinen keskus Siilinjärven kirkonkylä
Perustettu 1925
Kuntaliitokset Kuopion mlk (osa, 1969)
Kokonaispinta-ala 507,81 km²
219:nneksi suurin 2022 
– maa 400,97 km²
– sisävesi 106,84 km²
Väkiluku 21 290
47:nneksi suurin 31.12.2023 
väestötiheys 53,10 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 
– 0–14-v. 19,4 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 21,3 %
Äidinkieli 2023 
suomenkielisiä 97,6 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,3 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 
Kunnanjohtaja Janne Airaksinen
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD

17
7
7
6
4
1
1
www.siilinjarvi.fi

Siilinjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa, 24 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Kunnassa asuu 21 290 ihmistä ja sen pinta-ala on 507,81 km2, josta 106,84 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 53,1 asukasta/km2. Siilinjärven naapurikunnat ovat Kuopio ja Lapinlahti.

Siilinjärven kaksi suurta asuinkeskittymää Siilinjärven kirkonkylä ja Toivala-Vuorela sijaitsevat yli kymmenen kilometrin päässä toisistaan.

Yaran apatiittikaivos on merkittävä työllistäjä alueella.

Maantiede

Siilinjärvi sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, 22 km Kuopiosta pohjoiseen.

Siilinjärven maisemaa leimaavat harjut, lehdot ja rehevät vesistöt. Kunnan halki kulkee Suomen pisin yhtenäinen harjujakso, joka kulkee Joensuun Jaamankankaalta Tuusniemen kautta Siilinjärven keskustaan.

Sijainti

Välimatkoja Siilinjärveltä

Geologia

Siilinjärven kaivoksen Särkijärven avolouhos nähtynä eteläreunalta.

Siilinjärven kallioperä on vanhaa ja koostuu useista kivilajeista. Vanhimmat kivet ovat iältään yli 2 500 miljoonaa vuotta, kun nuorimpiin kuuluu noin 1 880–1 870 miljoonan vuoden ikäisiä kiviä. Vanhimmat kivet edustavat nykyisten Alppien tapaisen, mutta ikivanhan jo lähes tasaiseksi kuluneen vuoriston juuriosaa. Nämä ns. pohjagneissit ovat seoskiviä. Nykyään Siilinjärvellä näitä kiviä löytyy esimerkiksi kantatie 75:n varrella Päivärinteen ABC-aseman jälkeen ennen Sulkavanniityn risteystä tien oikealla puolella olevassa kallioleikkauksessa. Todisteena tulivuoritoiminnasta ovat noin 2 060 miljoonaa vuotta vanhat laavakivet. Siilinjärven kallioperän kiviä on hyödynnetty muun muassa kemianteollisuuden raaka-aineeksi, sekä murskeena ja sepelinä korvaamaan harjujen soraa ja hiekkaa.

Siilinjärven arkeeinen kallioperä rikkoutui noin 2 600 miljoonaa vuotta sitten, kun silloiseen maankuoreen aukeni mahdollisesti 100–200 kilometrin syvyyteen asti ulottuvia repeämiä. Niihin purkautui kivisulaa, josta kiteytyivät muun muassa Yaran (ent. Kemira) kaivoksen alueella nähtävät karbonatiitti- ja glimmeriittikivet samoin kuin feniitti.

Siilinjärven maisemaa ja maapeitettä muovaili suurimmaksi osaksi nykyaikaa edeltänyt Veiksel-jääkausi.

Mannerjään sulaessa suurin osa Siilinjärvestä jäi aluksi meren alle. Tuolloin alue kuului Yoldianmeren ulkosaaristoon. Jälkiä muinaisesta merenrannasta on nähtävissä mäkien rinteillä. Nykyisin silloinen merenranta on Siilinjärvellä noin 150 metrin korkeudessa. Suurten järvien pinnan laskujen ohella soistuminen on eniten muuttanut Siilinjärven maisemaa viimeksi kuluneiden 5 000 vuoden aikana.

Nykyisin yleisin maalaji on moreeni. Suurin osa kunnan alueesta on kumpuilevaa kallio- ja moreenimaastoa. Siilinjärven kautta kulkee Suomen pisin yhtenäinen harjujakso. Keskustan alueella harjualue haarautuu. Pidempi haara jatkuu pohjoisluoteeseen ja lyhyempi länsiluoteeseen. Solmukohdassa sijaitseva Patakukkula-Tarinaharju on kerrospaksuudeltaan yksi Suomen suurimpia harjukerrostumia. Se kohoaa ympäristöstään noin 80 metriä ja maakerroksen paksuus on yli 100 metriä. Alueella on myös suppamaastoa. Kunnan keskiosien alavilla alueilla esiintyy runsaasti jäätikköjokien aikanaan aikaansaamia savi- ja silttikerrostumia.

Luonto ja luonnonsuojelu

Siilinjärven alue kuuluu Kuopion lehtokeskukseen, ja kunnan alueella on arvokkaita lehtoja kuten Lutinpuron varren saniaislehto, Aumanalaisen puronotkon kotkansiipivaltainen lehto ja Kourulammen lehto. Osa Kuivasteenmäen lehdosta on suojeltu.

Monet Siilinjärven matalat, rehevät järvet ovat tärkeitä lintujärviä. Kevättömällä on neljä suojelualuetta. Siellä tavattavia lintuja ovat kaulushaikara, ruskosuohaukka, kurki ja ruisrääkkä.

Siilinjärvellä on suojeltu myös suo- ja metsäalueita.

Vesistöt

Siilinjärven kirkonkylä sijaitsee Siilinjärven luoteisrannalla. Pitkulainen järvi laskee kaakkoisosastaan Juurusveteen.

Ilmasto

Kuopion Lentoaseman ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −5,2 −4,9 0,2 6,7 14,2 19,1 21,8 19,5 13,5 6,3 0,8 −2,6 ka. 7,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −11,2 −11,8 −7,6 −1,7 4,6 10,6 13,7 12,2 7,6 2,1 −3,0 −7,6 ka. 0,7
Vrk:n keskilämpötila (°C) −8,1 −8,3 −3,7 2,4 9,3 14,7 17,6 15,6 10,3 4,1 −1,0 −5,0 ka. 4
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−5,2
−11,2
−4,9
−11,8
0,2
−7,6
6,7
−1,7
14,2
4,6
19,1
10,6
21,8
13,7
19,5
12,2
13,5
7,6
6,3
2,1
0,8
−3,0
−2,6
−7,6
S
a
d
a
n
t
a
{{{satammi}}} {{{sahelmi}}} {{{samaalis}}} {{{sahuhti}}} {{{satouko}}} {{{sakesä}}} {{{saheinä}}} {{{saelo}}} {{{sasyys}}} {{{saloka}}} {{{samarras}}} {{{sajoulu}}}


Lähde: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/1991-2020-lampotilatilastot

Kunnan aluerakenne

Suurin osa asumisesta on keskittynyt kunnan etelä-pohjois-suunnassa halkaisevan valtatie 5:n varteen. Tämän lisäksi ympäri kuntaa sijaitsee useita pieniä kyläkeskittymiä. Kesämökkejä kunnassa on 935.

Vuorelan Sandelsintielle vuonna 2008 valmistunut kerrostalo.

Siilinjärvellä on kaksi suurta asuinkeskittymää, jotka sijaitsevat yli kymmenen kilometrin päässä toisistaan: Kirkonkylä ja Toivala-Vuorela. Kirkonkylän alueella asuu noin 10 000 henkeä ja sen suurimmat asuinalueet ovat; keskusta, Leppäkaarre, Simonsalo, Harjamäki ja Kasurila. Kuopion rajan tuntumassa sijaitseva Toivala-Vuorela on noin 5 000 hengen asuinkeskittymä ja siihen kuuluvat Toivalan, Vuorelan ja Haaparinteen asuinalueet.

Keskustan läheisyydessä sijaitsevat lisäksi Siilinpään, Sulkavanniityn, Kirkonmäen, Räisälän, Ahmon, Pyylammen, Vesijärven, Joentauksen, Päivärinteen, Honkamäen, Tynnörisen ja Vanhan Pappilan asuinalueet.

Kerrostalorakentaminen on keskittynyt keskustan lisäksi Vuorelaan, Harjamäkeen, Siilinpäähän, Simonsaloon, Kirkonmäelle ja Leppäkaarteeseen.

Vuonna 2009 keskustassa alkoi mittava rakennushanke, kun Asematielle alettiin rakentaa useiden kerrostalojen asuinkokonaisuutta. Kerrostalot ovat 4–7-kerroksisia. Toinen suuri menossamilloin? oleva rakennushanke on Haaparinteen asuinalueen rakentaminen. Täysin uutta omakoti- ja rivitaloaluetta rakennetaan Toivalan, Vuorelan ja moottoritien väliseen kolmioon. Alueen viisiosainen rakennushanke kattaa yhteensä toistasataa asuinrakennusta. Tällä hetkellämilloin? rakennetaan alueen neljättä vaihetta.

Viinamäelle rakentuvia kerrostaloja vuonna 2010.

Siilinjärven asuinalueet

lähde?

Siilinjärven kylät

Historiaa

Ulkonäkymä Siilinjärven kirkosta. Kuvan vasemmassa reunassa ”Sankariuurna”.

Siilinjärven kunta juontaa nimensä samannimisestä järvestä, jonka nimi puolestaan ei viittaa siiliin, vaan todennäköisesti pohjautuu saamenkieliseen siida-sanaan, tarkoittaen talviasumusta. On myös arveltu, että Siilinjärvi-nimi voisi pohjautua henkilönnimeen Siili, joka on karjalaisperäinen asu venäläisistä henkilönnimistä Sila ja Silka. Joka tapauksessa sanan tavallinen merkitys ei käy nimen lähteeksi, koska eläin tuotiin Suomeen Virosta vasta 1800-luvulla.

Kunnan vaakunan kaksi kassaraa liittyvät Kasurilan kylän nimeen, jonka mukaan itsenäistynyt kunta alun perin määrättiin nimettäväksi. Vaakunan vesilehvä viittaa järveen, jonka mukaan kunta sai nykyisen nimensä. Uudempaa Siilinjärven kunnan brändin rakentamista edustaa kuvanveistäjä Pekka Jylhän suunnitteleman, viitostien varteen Kasurilan kalliolle sijoitetun kullatun Ilmestys-veistoksen (2000) mukaisen piirroshahmon käyttäminen kuntalogossa tyylitellyn vaakunaotteen ja Siilinjärvi – Kultaa elämäsi -tunnuslauseen perässä.

Siilinjärven kunta perustettiin vuonna 1925 Kuopion maalaiskunnan, Nilsiän ja Maaningan sivukylistä. Suunnilleen samaan aikaan perustettiin myös Tarinaharjun parantola ja Harjamäen piirimielisairaala.lähde?

1950-luvulla rakennettiin maantie uuteen paikkaan nykyisen kunnantalon ja linja-autoaseman väliin. Tätä aikaisemmin etelään vievä tie oli kulkenut nykyisen keskustan harjualueen itäpuolella lähellä rautatietä. Uusi tie säilyi pääväylänä etelään moottoritien valmistumiseen asti. Moottoritien rakentaminen 1980–1990-lukujen taitteessa mullisti huomattavasti Siilinjärven keskustan aluetta. Moottoritie rakennettiin niin sanotun läntisen linjauksen mukaisesti valtuuston päätöksellä äänin 18–17. Näin moottoritie rakennettiin aivan keskustan kupeeseen. Toinen vaihtoehto moottoritien paikaksi oli itäinen väylä, joka olisi eronnut vanhasta Viitostiestä Rissalan kohdalla ja kulkenut Siilinlahden itäpuolitse Leppäkaarteen ja Kemiran välistä.lähde?

Vuonna 1969 avatulla Rikkihappo Oy:n (nyk. Yara) Siilinjärven kaivoksella on suuri työllistävä vaikutus. Vielä lähes 40 vuotta perustamisensa jälkeen Yara on yksi tärkeimmistä yksittäisistä syistä Siilinjärven hyvään työllisyystilanteeseen. Tehtaan rakentaminen vaikutti myös väestönkehitykseen positiivisesti. Lähellä sijaitsevan Simonsalon alueen rakentaminen alkoi samana vuonna, kun tehdas avattiin. Yaran toimintaan liittyvä kipsin läjitysalue hallitsee maisemaa Siilinjärven keskustan itäpuolella. Tehtaan apatiittiavolouhos on nykyään yli kolmen kilometrin pituinen.lähde?

Aikoinaan kunnan nykyisen keskustan läheltä otettiin paljon soraa eritoten teollisuuden ja lähiseutujen tienrakennuksen tarpeisiin. Siilinjärvi valittiin vuonna 1985 Suomen rumimmaksi kirkonkyläksi Helsingin Sanomien äänestyksessä.

Soravarojen hyödyntäminen alkoi 1930-luvulla, kun Ahmon alueelta alettiin ottaa soraa ja hiekkaa Kallansiltojen rakennustyömaalle. Tähän aikaan osa nykyistä keskustaa oli vielä koskematonta harjualuetta. Ahmon sora-alueen jälkeen 1950-luvulla alettiin hyödyntää keskustan länsipuolella Tarinaharjun alueella sijainnutta sora-aluetta. Tämä alue nimettiin ”ykkösmontuksi”. Paikoitellen alueelta otettiin soraa jopa pohjaveden pinnan alapuolelta. Nykyisin aluetta on hyötykäytetty rakentamalla sinne hyppyrimäkiä ja rantalentopallokenttiä.lähde?

1970-luvulla valtuustossa heräsi halu suojella Tarinaharjun aluetta ja varsinkin Patakukkulan alueen harjumaisemaa. Soranotto alueella loppuikin vaikka aluetta ei virallisesti suojeltu. Soranotto siirtyi tämän jälkeen alueen länsipuolelle kauemmaksi keskustasta Maaningantien varteen, jonne syntyi myöhemmin vielä suurempi soramonttu niin sanottu kakkosmonttu. Lisäksi soramonttuja on syntynyt myöhemmin vielä muun muassa Pöljälle ja Rissalan Siltasalmeen.

Elokuussa 2019 Siilinjärven K-Supermarketissa Eurojackpotia pelannut 50 hengen porukka voitti kaikkien aikojen suurimman voiton, 92 miljoonaa euroa.

Hallinto

Siilinjärven kunnanjohtajana toimi vuodesta 2009 alkaen vuoteen 2023 asti Vesa Lötjönen. Elokuusta 2023 alkaen uusi kunnanjohtaja on Janne Airaksinen.

Siilinjärven kunnanvaltuustossa on 43 paikkaa. Vuoden 2021 kuntavaaleissa paikat jakaantuivat seuraavasti:

Talous

Siilinjärven tuloveroprosentti vuonna 2017 oli 21,25.

Suuriin työllistäjiin kuuluvat kunnan itsensä jälkeen Siilinjärvellä sijaitseva Kuopion lentoasema, jolla toimii myös Ilmavoimien Karjalan Lennosto. Suurimmat yritykset Siilinjärvellä ovat Yara Suomi Oy:n tehdas ja apatiittikaivos, Lujabetoni Oy, Hydroline Oy, Virkistysuimala Fontanella ja Kylpylähotelli Kunnonpaikka.

Alkutuotannossa työpaikoista on 5 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 29 % sekä palvelualoilla 66 %. Työttömyyslukemat ovat Pohjois-Savon alhaisimmat,vuonna 2016 keskimäärin 9,4 %, kun samaan aikaan työttömiä oli Pohjois-Savossa keskimäärin 13,4 % ja koko maassa 13,2 %.

Liikenne

Siilinjärvellä sijaitsevan Kuopion lentoaseman lennonjohtotorni.

Kaikkiin pääilmansuuntiin kulkevien maanteiden lisäksi Siilinjärven keskustassa on rautatieasema, jolla matkustajajunat pysähtyvät. Kunnan alueeseen kuuluu syväsatama ja Rissalassa sijaitseva Kuopion lentoasema. Lentoaseman yhteyteen sijoittuu myös veneilyterminaali.lähde?

Maantiet

Kunnan läpi kulkee valtatie 5 etelä-pohjois-suuntaan, valtatie 9 länsi-itä-suuntaan, kantatie 75 Nurmeksen kautta Kuhmoon ja kantatie 77 Viitasaaren kautta Kyyjärvelle (ns. Sininen tie). Siilinjärveltä ajaa moottoritietä Kuopioon kesäisin runsaassa 10 minuutissa ja talvisin runsaassa 15 minuutissa.

Seuraavat tiet valtatie 9:ää lukuun ottamatta kulkevat aivan Siilinjärven keskustan ohi. Valtatie 9 erkanee valtatie 5:stä Vuorelassa.

Kuopio, Varkaus, Mikkeli, Heinola, Lahti, Helsinki (etelään)
Iisalmi, Kajaani, Kuusamo, Sodankylä (pohjoiseen)
Kuopio, Jyväskylä, Tampere, Turku (lounaaseen)
Joensuu, Niirala (itään, Sininen tie)
Nurmes, Kuhmo (koilliseen)
Maaninka, Pielavesi, Viitasaari, Vaasa (länteen, Sininen tie)

Rautatie ja linja-autot

Pääartikkeli: Siilinjärven rautatieasema

Savon rata kulkee kunnan läpi, ja junat pysähtyvät Siilinjärven rautatieasemalla. Päivittäin matkustajajunia kulkee runsaat viisi kappaletta suuntaansa. Seuraava matkustajaliikenteen käytössä oleva asema on pohjoisessa Lapinlahti ja etelässä Kuopio. Myös Toivalassa ja Pöljällä on rautatieasemat, joissa matkustajajunat eivät kuitenkaan enää pysähdy. Junamatka Kuopioon kestää alle 20 minuuttia.lähde?

Yöjunia ei pysähdy Siilinjärvellä. Linja-auton yöpikavuoro kuitenkin liikennöi Helsingin, Kuopion ja Oulun välillä päivittäin Siilinjärven kautta. Siilinjärven keskustaajamasta pääsee pikavuoroilla ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Ouluun, Kajaaniin, Nurmekseen, Savonlinnaan sekä poikittaisella pikavuorolla Joensuuhun, Vaasaan, Seinäjoelle ja Viitasaarelle. Joensuun ja Kuopion väliset pikavuorot ajetaan Siilinjärvellä Vuorelan ja Toivalan kunnanosien kautta.

Lentoliikenne

Pääartikkeli:
Kuopion lentoasema

Siilinjärvellä sijaitseva Kuopion lentoasema on noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Siilinjärven keskustasta. Lentoasemalta pääsee reittilennoilla vain Finnairin lennoilla Helsinkiin.

Paikallisliikenne

Siilinjärvellä liikennöivät paikallisliikenteen bussit ovat osa Kuopion paikallisliikenteen verkostoa. Tiheimmin paikallisliikenteen bussit liikennöivät Siilinjärven eteläosissa Toivalassa ja Vuorelassa. Keskustan alueella ja sen ympäristössä (Harjamäki, Leppäkaarre, Simonsalo, Kasurila) bussien liikennöintiväli on noin puoli tuntia. Tämän lisäksi bussiverkosto kattaa myös Jännevirran.lähde?

Bussimatka keskustasta Kuopioon paikallisliikenteen vuorolla kestää 30–40 minuuttia. Pikavuorolla matka kestää noin 20 minuuttia.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1925 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Siilinjärven väestönkehitys 1925–2020
Vuosi Asukkaita
1925    4 699
1930    4 702
1940    5 665
1950    7 190
1960    8 023
1970    10 834
1980    15 168
1985    16 941
1990    18 749
1995    19 304
2000    19 742
2005    20 271
2010    21 010
2015    21 794
2020    21 446
Lähde: Tilastokeskus, Siilinjärvi.fi.

Siilinjärvi on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kunnan väkiluku on kasvanut 2000-luvulla vuosittain. Väestö on varsin nuorta. Keski-ikä on 37,6 vuotta. 18 vuotta täyttäneistä 68,9 % on suorittanut vähintään keskiasteen ammatillisen tutkinnon.lähde?

Väestöstä noin puolet asuu keskustassa ja sitä ympäröivillä asuinalueilla, runsas neljännes maaseutualueella ja vajaa neljännes Toivala-Vuorelassa.lähde?

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Siilinjärvellä oli 21 657 asukasta, joista 17 572 asui taajamissa, 3 880 haja-asutusalueilla ja 205:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Siilinjärven taajama-aste on 81,9 %. Siilinjärven taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Siilinjärven kirkonkylä 11 416
2 Toivala-Vuorela* 5 524
3 Pöljä 1 112
4 Kuuslahti 501

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Toivala-Vuorelan taajama ulottuu pieniltä osin myös Kuopion kaupungin alueelle.

Palvelut

Energiantuotanto ja vesihuolto

Kaukolämön käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Pääosa kaukolämmöstä tuotetaan Yaran tehtaan prosessin hukkalämmöstä ja Savon Voiman Tiprusniemen biolämpökeskukselta. Tiprusniemen biolämpökeskuksella lämpö tuotetaan kotimaisella puupolttoaineella. Lisäksi Sulkavantiellä on nestekaasukäyttöinen vara- ja huippulämpökeskus.

Siilinjärvellä raakavetenä käytetään pohjavettä, jota saadaan kolmesta pohjavedenottamosta, joista kaksi sijaitsee kirkonkylällä ja yksi Toivala-Vuorela alueella. Kunnan vesihuoltolaitoksen lisäksi kunnan haja-asutusalueilla toimii 15 vesiosuuskuntaa.

Palo- ja pelastuspalvelut

Siilinjärven kunnan alueella sijaitsee 2 palo- pelastusasemaa, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen asema (15) ja Yaran TPK:n asema (19). Siilinjärven pelastusasema sijaitsee Simonsalossa osoitteessa Sulkavantie 6 muutaman minuutin ajomatkan päässä Siilinjärven keskustasta. Asemalla on ympärivuorokautinen päivystys. Asemalla 15 sijaitsee tarkastusauto RPS020, sammutusauto RPS151, sammutusauto RPS1512, säiliöauto RPS153, Miehistönkuljetus- maasto- ja veneen vetoauto RPS157 sekä moottorikelkka ja vene. Yaran TPK:lla on sammutusauto RPS191 sekä vene.lähde?

Siilinjärvelle rakennetaan uusi pelastusasema Viitosen varteen, joka korvaa nykyisen sisäilmaongelmista kärsivän Simonsalon aseman. Aseman pitäisi olla valmis vuoden 2023 loppuun mennessä.

Lisäksi Siilinjärvelle on ehdotettu rakennettavaksi kolmas paloasema Vuorelan asuinalueen lähettyville.

Ensihoito- ja sairaankuljetus palvelusta vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (1.1.2013 alkaen). Siilinjärvellä operoi kaksi ensihoitoyksikköä, joista toinen on päivällä Maaningalla päivystämässä.

Koulutus

Peruskoulun luokat 1–6:

Siilinlahden koulun alaisuuteen kuuluvat myös Siilinpään ja Päivärinteen koulut. Lisäksi kunnassa on erityiskoulu.lähde?

Peruskoulun luokat 7–9:

Keski- ja ylemmän asteen oppilaitokset:

Muu koulutus

Kulttuuri

Siilinjärven kunnankirjasto palvelee pääkirjaston, Vuorelan kirjaston, kirjastoauton ja verkkokirjaston välityksellä.

Siilinjärveläisiä museoita ovat Harjamäen sairaalamuseo, Pöljän kotiseutumuseo ja Tarinan sairaalamuseo (KYSin sairaalamuseo).

Siilinjärven Teatteri on paikallinen, vuonna 1964 perustettu harrastajateatteri, jonka keskeistä toimintaa ovat kesäteatteriesitykset.

Siilinjärvellä ilmestyy Uutis-Jousi-niminen paikallislehti.

Nimikkoruoat

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Siilinjärvin perinneruoaksi valittiin patakukko, potattivelli ja punainen marjakiisseli kermavaahdon kera.

Nähtävyydet

Siilinjärven torilla on esiintymislava. Pekka Jylhän suunnittelema, viitostien varteen Kasurilan kalliolle sijoitettu Ilmestys-veistos (2000) esiintyy Siilinjärven kuntaviestinnässä myös piirroshahmona.

Julkiset taideteokset ulkotiloissa

Ystävyyskaupungit

Siilinjärven kunnalla on kuusi ystävyyskuntaa:

Seurakunnat

Siilinjärvellä toimii vuoden 2018 aluejaon mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Siilinjärven seurakunta. Sen kirkkoja ovat Siilinjärven kirkko ja Vuorelan kirkko.

Suomen ortodoksisen kirkon Kuopion ortodoksinen seurakunta kattaa myös Siilinjärven alueen. Ortodoksisia pyhäkköjä ovat Siilinjärven ortodoksinen kirkko ja Toivalan tsasouna.

Lisäksi Siilinjärvellä toimii Suomen helluntaikirkon Siilinjärven helluntaiseurakunta.

Urheilu

Siilinjärvi on tunnettu pesäpallopaikkakunta, Siilinjärven Pesiksen miesten joukkue pelasi korkeimmalla sarjatasolla Superpesiksessä vuoteen 2021 asti. Eniten junioritoimintaa on tällä hetkellä Siilinjärven Palloseuralla. Muita isoja junioriseuroja ovat Siilinjärven Pesis, Toivalan Urheilijat ja Siilinjärven Ponnistus.

SiiPen ja seuran edeltäjän SiiPon miesjoukkueet pelasivat yhteensä 18 kautta maan ylimmällä sarjatasolla. Vuonna 1986 SiiPo voitti hopeaa. SiiPen naiset ovat pelanneet pääsarjassa yli 20 vuotta, mutta seura päätti luopua pääsarjapaikasta syksyllä 2011, ja pelasi pääsarjassa vielä vuodet 20202021. Vuonna 1999 SiiPen naisten joukkue voitti Suomen mestaruuden.

Silepa pelasi lentopalloa parhaimmillaan SM-sarjassa 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Jalkapallossa ToU pelasi vuosina 1983 ja 1985 Kakkosessa.

Vuorelan Veikot voitti miesten rullakiekon Suomen mestaruuden 2009 sekä 2012.

ZZ Toivala voitti miesten istumalentopallon Suomen mestaruuden 2012 ja 2013. Lisäksi joukkue voitti Suomen Cupin 2011 ja 2012. ZZ Ladyt voitti naisten istumalentopallon SM-kultaa vuonna 2013 sekä Suomen cupin 2012.

Merkittävimmät Siilinjärven urheilualueet ovat Mantun pesäpallostadion, Ahmon urheilualue ja Tuplajäät.

SiiPen nuoret pelaamassa pesäpalloa.

Urheiluseuroja

Tunnettuja siilinjärveläisiä ja Siilinjärvellä vaikuttaneita henkilöitä


Katso myös

Lähteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. a b Kuntavaalit 2021, Siilinjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 22.12.2021.
  7. a b c Luontokohteet Siilinjärven kunta. Arkistoitu 3.1.2018. Viitattu 2.1.2018.
  8. a b Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys ry: Kipsivuoren juurella - Siilinjärven luonnon vaiheita, Karisto Oy 2002
  9. Siilinjärven ympäristöohjelma (PDF) (2.3.1 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesialueet ja vedenottamot) 2006. Siilinjärven kunta. Viitattu 25.7.2012.
  10. a b Luonnonsuojelualueet Siilinjärvi. Viitattu 5.1.2018.
  11. Uutis-Jousi
  12. Siilinjärvi.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. Siilinjärvi-nimen tausta Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 3.5.2020.
  14. Tuomas Manninen: Siilinjärvellä asuu ”kultaisen kauriin kansa” – erikoinen yhteensattuma vai hyvin outo etiäinen? Ilta-Sanomat, is.fi. 24.8.2019. Viitattu 3.11.2021.
  15. Siilinjärvi siilinjarvi.fi. Viitattu 3.11.2021.
  16. Kuntaesittely – Historia Siilinjärven kunta. Arkistoitu 13.5.2007. Viitattu 31.10.2007.
  17. Helsingin Sanomat
  18. Launo Päivätie, Siilinjärvi: 92 miljoonan euron Eurojackpot-voittoa juhlitaan Siilinjärvellä: Onnitteluja tuli – K-kauppias vakuutti, ettei ole voittajien joukossa Ilta-Sanomat. 30.8.2019. Viitattu 4.9.2019.
  19. Vesa Lötjönen siirtymässä Siilinjärven kunnanjohtajaksi Yle. 2009. Viitattu 2.1.2018.
  20. Kunnanjohtaja Siilinjärven kunta. Arkistoitu 3.1.2018. Viitattu 2.1.2018.
  21. a b Tilinpäätös 2016, esittely Siilinjärven kunta. Arkistoitu 3.1.2018. Viitattu 2.1.2018.
  22. Suurimmat työnantajat 2016 Siilinjärven kunta, siilinjarvi.fi. Viitattu 16.7.2021.
  23. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  24. Asukasluku 1925 - 2016 ja ennuste 2017 - 2020 2.5.2017. Siilinjärvi.fi. Arkistoitu 27.3.2018. Viitattu 26.3.2018.
  25. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  26. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  27. Siilinjärven Sulkavantien uusi varalämpökeskus valmistui Savon voima. Arkistoitu 3.1.2018. Viitattu 2.1.2018.
  28. Vesihuolto (myös alasivut vasemmasta palkista) Siilinjärven kunta. Viitattu 2.1.2018.
  29. Uusi paloasema Siilinjärvelle Yle
  30. Ehdotus: Kuopion pääpaloaseman voisi purkaa ja rakentaa kolme pienempää tilalle Yle. 2016. Viitattu 2.1.2018.
  31. Kirjasto Siilinjärven kunta. Viitattu 2.11.2021.
  32. Museot Siilinjärven kunta via mitatehtas.fi. Arkistoitu 2.11.2021. Viitattu 2.11.2021.
  33. Aulikki Elo: Tarinan sairaalamuseo halutaan pelastaa Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 6.9.2015. Viitattu 2.11.2021.
  34. Lajissaan Suomen vanhimpiin kuuluvan museon kohtaloa selvitetään (tilaajille) Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 9.2.2021. Viitattu 2.11.2021.
  35. KYS Sairaalamuseo museot.fi. Viitattu 2.11.2021.
  36. Siilinjärven Teatteri Siilinjärven teatteri, siilinjarventeatteri.fi. Viitattu 2.11.2021.
  37. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  38. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  39. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kuopion-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  40. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  41. Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla