Siitepöly

Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin Siitepöly:n vaikutusta yhteiskuntaamme. Syntymisestään nykypäivään Siitepöly on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämämme eri alueilla. Vuosien varrella Siitepöly:llä on ollut keskeinen rooli kommunikoinnissamme, työskentelyssämme ja vuorovaikutuksessamme ympäristömme kanssa. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan syvän ja oivaltavan näkemyksen Siitepöly:n merkityksestä sekä sen vaikutuksesta nykymaailmaan. Kattavan analyysin avulla tutkimme Siitepöly:n monia puolia ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueille tarjoamalla lukijalle laajan ja rikastuttavan näkökulman tähän aiheeseen.

Siitepölyhiukkasia mikroskooppikuvassa

Siitepöly on siemenkasvien hedelehtien pölylokeroissa syntyvää jauhetta, jonka yksittäiset hiukkaset sisältävät kasvin koiraspuolisen gametofyytin. Siitepölyhiukkanen on erilaisitiöisen siemenkasvin sporofyytin tuottama pikkuitiö, jonka ytimestä kehittyy siittiösoluja tuottava koirasgametofyytti. Tuulen tai hyönteisten kuljettamana tai muulla tavoin siitepölyhiukkanen joutuu emin luotille, ja siitä kasvaa siemenaiheeseen tunkeutuva siiteputki. Sen välityksellä koirasgametofyytin siittiösolu päätyy emin siemenaiheen sisältämän naarasgametofyytin eli alkiorakon munasolulle, minkä jälkeen tapahtuu hedelmöitys. Paljassiemenisillä kasveilla ei ole emin luottia, vaan siitepöly päätyy suoraan paljaan siemenaiheen pinnalle.[1][2][3][4][5]

Siitepölyallergia on yleinen allergia, josta kärsii arviolta noin 20 % suomalaisista.[6]

Siitepölyä voidaan käyttää myös ravintolisänä. Usein tällainen siitepöly on mehiläisten keräämää ja sitä myydään rakeina tai toisinaan myös tabletteina. Mehiläisten keräämä siitepöly sisältää proteiinia, aminohappoja, rasvoja, öljyjä ja erilaisia sokereita. Siitepölyssä on myös muun muassa flavonoideja.[7] Mehiläisten kennoihin varastoimaa, maitohappokäymisen läpikäynyttä siitepölyä sanotaan mehiläisleiväksi eli pergaksi[8].

Lähteet

  1. ↑ Kasvitiede: siitepöly Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.8.2017.
  2. ↑ Kasvitiede: siitepölyhiukkanen Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.8.2017.
  3. ↑ Kasvitiede: koirasgametofyytti Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.8.2017.
  4. ↑ Kasvitiede: naarasgametofyytti Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.8.2017.
  5. ↑ Kasvitiede: alkiorakko Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.8.2017.
  6. ↑ Siitepölyallergia allergia.fi. Helsinki: Allergia- ja Astmaliitto. Viitattu 17.2.2015.
  7. ↑ Ruottinen, Lauri (toim.): Mehiläishoitoa käytännössä. Osa 2. s. 255. Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry, 2005.
  8. ↑ Perga – Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. www.hunaja.net. Viitattu 7.8.2015.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siitepöly.