Sijaissota

Nykymaailmassa Sijaissota on tärkeä aihe, joka kiinnostaa hyvin monenlaista yleisöä. Olipa kyseessä Sijaissota politiikassa, tekniikassa, kulttuurissa tai millä tahansa muulla alalla, sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Sijaissota:een, analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Monipuolisesti tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja asiantuntijalausuntoja tarjotaksemme kattavan näkökulman Sijaissota:stä ja sen merkityksestä nykyään.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Neuvostoliittolaiset sotilasasiantuntijat suunnittelemassa sotilaallisia operaatioita Angolan sisällissodassa (1975–2002), joka oli Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain sijaissota.

Sijaissota eli proxy-sota tarkoittaa sisällissotaa tai paikallista sotaa, johon ulkopuoliset valtiot ovat sekaantuneet tukien sodan vastakkaisia osapuolia. Tämä tarkoittaa, että ulkopuoliset valtiot käytännössä ovat epäsuorassa keskinäisessä sodassa sijaissodan yhteydessä, mutta enemmän tai vähemmän rauhanomaisissa suhteissa sen ulkopuolella. Ulkopuoliset valtiot voivat lähettää sijaissotaan omia taistelujoukkojaan, mutta ne myös saattavat tyytyä antamaan kalusto-, koulutus- ja tiedusteluapua sijaissodan paikallisille osapuolille.

Esimerkkejä sijaissodista ovat monet kylmän sodan aikaiset konfliktit: Neuvostoliitto ja Yhdysvallat olivat epäsuorasti vastakkain muun muassa Korean sodassa, Vietnamin sodassa ja Afganistanin sodassa. Kongon kriisi oli myös osittain Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain sijaissotaa.

Aikaisemmassa historiassa tällaista sotaa muistutti 1930-luvulla käyty Espanjan sisällissota, jossa fasistiset Italia ja Saksa tukivat nationalisteja ja kommunistinen Neuvostoliitto tasavaltalaisia.

Katso myös

Aiheesta muualla