Sikhivaltio
Nykymaailmassa Sikhivaltio on saavuttanut suuren merkityksen useilla alueilla. Sen vaikutus on ulottunut niinkin erilaisille aloille kuin tekniikka, politiikka, kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Kiinnostus Sikhivaltio:tä kohtaan on johtanut lisätutkimukseen ja -tutkimukseen sen vaikutuksista sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Sikhivaltio:n roolia nykymaailmassa ja analysoimme sen vaikutuksia ja merkitystä erilaisissa skenaarioissa. Sikhivaltio:stä on tullut tänään suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe sen vaikutuksesta talouteen ja vaikutuksestaan ihmissuhteisiin.
| Sikhivaltio Sarkar-i Khalsa ਸਿੱਖ ਖਾਲਸਾ ਰਾਜ |
|
|---|---|
1801–1849 |
|
|
|
|
|
|
|
| Valtiomuoto | monarkia |
| Hallitsija | maharadža |
| Pääkaupunki | Lahore |
| Uskonnot | sikhiläisyys ja islam |
| Edeltäjä | hajanaisten pikkuvaltioiden liitto |
| Seuraaja | Brittiläinen Intia |
Sikhivaltio oli sikhien hallitsema valtakunta Intiassa vuosina 1801–1849. Sen perusti Punjabin Maharaja Randžit Singh löyhän sikhiliiton pohjalta. Se ulottui Khyberin solasta Himachal Pradeshiin ja Kashmirista Indus-joelle asti.[1] Suurin osa Sikhivaltion alueesta oli Punjabia. Valtion väestöstä vain 10 % oli sikhejä, hinduja oli yhtä paljon ja muslimeita 80 %.
Sikhien kuudes guru Har Gobind (1595–1644) kokosi oman armeijan, ja taisteli suurmogulien joukkoja vastaan. Sikheistä alkoi muodostua yhteisö. Kymmenes guru Gobind Singh (1666–1708) perusti puolisotilaallisen khalsayhteisön.[2] Khalsat saivat valtaa jo 1700-luvun puolella, kun Suurmogulien valtakunta romahti, ja afgaanit hyökkäilivät Punjabin alueelle. 1700-luvun puolella joukko sikhiparoneita hallitsi omia pikkuvaltioitaan löyhässä valtioliitossa keskenään. Vasta Randžit Singh kokosi heidät yhdeksi valtioksi, joka sitten hallitsi kuolemaansa asti, vuoteen 1839. Randžit Singhin kuoltua britit kokosivat voimansa ja alistivat sikhit valtaansa 1845–1846 ensimmäisessä ja 1848–1849 toisessa sikhisodassa.
Lähteet
- ↑ Victoria and Albert museum (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uskonnot.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
