Nykymaailmassa Silkworm on erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Teknologian ja globalisaation myötä Silkworm:stä on tullut avaintekijä yhteiskunnassamme, ja se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Taloudesta politiikkaan Silkworm on herättänyt keskustelua ja pohdintaa kaikilla aloilla. Siksi on välttämätöntä analysoida tätä ilmiötä perusteellisesti, ymmärtää sen vaikutukset ja etsiä ratkaisuja sen tuomiin haasteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Silkworm:een sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava yleiskatsaus tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
CSS-C-2 Silkworm | |
---|---|
![]() |
|
Tyyppi | risteilyohjus, meritorjuntaohjus |
Valmistushistoria | |
Valmistusmaa |
![]() |
Käyttöönotto | 1972 |
Ohjus | |
Massa | 2 300 kg |
Räjähdysaineen massa | Arviolta 513 kg |
Huippunopeus | 0,8 mach |
Kantomatka | noin 70 km |
Maalinhaku | Tutka |
Moottori | Rakettimoottori |
Mitat | |
Pituus | 6,6 m |
Halkaisija | 76 cm |
Kärkiväli | 2,4 m |
HY-1 (kiin.: 海鹰; pinyin: Hǎiyīng, suom. Merikotka; Nato-raportointinimi CSS-C-2 Silkworm) ) on kiinalainen 1960-1970-luvuilla kehitetty maalta laukaistava meritorjuntaohjus, jonka kantama on noin 70 km. Se pohjautuu neuvostoliittolaiseen SS-N-2 Styx -ohjukseen. Silkworm on käytännössä risteilyohjus.[1]
Silkworm laukaistaan maalta renkailla kulkevasta telineestä. Se käyttää kiinteän ja nestemäisen polttoaineen rakettimoottoreita. Ohjuksesta on kehitetty lukuisia eri versioita eri tarkoituksiin, kuten mereltä laukaisuun. Vaikka Silkworm ei ole yhtä kehittynyt kuin nykyiset meritorjuntaohjukset, tekee sen verrattain suuri (yli 500 kg) taistelukärki silti osuessaan paljon tuhoa.[2]
Molemmat Irakin ja Iranin sodan osapuolet käyttivät Kiinasta hankittuja Silkwormeja tai samantyyppisiä ohjuksia 1980-luvulla.