Siltasaarenkatu

Tässä artikkelissa tutkimme täysin Siltasaarenkatu:n kiehtovaa maailmaa. Tämä tutkimus saa meidät ymmärtämään Siltasaarenkatu:n merkityksen elämässämme sen historiallisesta alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Seuraavilla sivuilla tutustumme Siltasaarenkatu:n moniin puoliin ja ulottuvuuksiin sekä sen vaikutukseen yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Haastattelujen, analyysien ja datan avulla tutkimme, kuinka Siltasaarenkatu on muokannut käsityksiämme ja käyttäytymistämme ja kuinka se on edelleen relevanttia nykymaailmassa. Epäilemättä lähdemme paljastavalle matkalle, joka auttaa meitä ymmärtämään paremmin Siltasaarenkatu:n vaikutusta nykyiseen todellisuutemme.

Siltasaarenkatu Kallion kirkon suunnasta. Raitiovaunu on Pitkänsillan paikkeilla, ja sen takana näkyy Unioninkatu.

Siltasaarenkatu (ruots. Broholmsgatan) on etelä–pohjoissuuntainen liike- ja asuinkatu Helsingissä Kallion kaupunginosassa. Sen reitti kulkee Pitkältäsillalta pohjoiseen kohti Kallion kirkkoa ja se muodostaa Pitkältäsillalta etelään johtavan Unioninkadun kanssa Helsingin kantakaupungin pisimmän yhtenäisen katulinjan, 2,5-kilometrisen Unioninakselin.lähde?

Profiili

Siltasaarenkatua Pitkänsillan kupeesta pohjoiseen kuvattuna. Katulinja kulkee Kallion kirkon suuntaan, jonka torni häämöttää vasemmalla.
Siltasaarenkatu leveimmältä kohdaltaan. Kookas punatiilirakennus on Arenan talo.
Siltasaarenkadun eteläisin osa on verrattain vilkasliikenteinen katukuilu.

Siltasaarenkatu on pituudeltaan noin 800 metriä ja liikenteellisesti epäyhtenäinen. Kadun eteläinen osuus Pitkältäsillalta Hämeentielle on verrattain vilkasliikenteinen ja muodostaa osan Hakaniemen torin aluetta. Ympyrätalon ja Arenan talon kortteleiden välissä eli Hämeentien risteyksen ja Toisen linjan välisellä lyhyellä osuudella Siltasaarenkatu kapenee kaksikaistaiseksi joukkoliikenneväyläksi. Toiselta linjalta pohjoiseen Kolmannelle linjalle katu nousee mäkeä ylös kävelykatuna ja siitä edelleen pohjoiseen Kolmannen linjan ja Neljännen linjan välisellä osuudella katu on vähäliikenteinen asuinkatu.lähde?

Siltasaarenkatu on paikallisliikenteen solmukohta, jossa risteävät useat raitiolinjat. Lukuisat Rautatientorilta koilliseen johtavat bussilinjat kulkevat Siltasaarenkatua Hämeentielle. Hakaniemen metroasemaan Siltasaarenkadulta tai sen välittömästä läheisyydestä on yhteensä viisi sisäänkäyntiä.lähde?

Siltasaarenkadun kanssa risteävät kadut etelästä alkaen:

Paasivuorenkatu on kävelykatu.

Historia

Näkymä Kallion kirkosta 1910–1920-lukujen vaihteessa.

Siltasaarenkadun eteläinen osuus Unioninkadulta Itäisen viertotien eli nykyisen Hämeentien risteykseen oli 1800-luvulla nimeltään Långabron (Pitkäsilta): Siltasaari oli tuolloin nimensä mukaisesti saari. Siitä tuli osa mannerta, kun sen pohjoispuolitse virrannut salmi täytettiin 1800-luvun lopulla. Nykyisen Siltasaarenkadun pohjoispuolisko rakennettiin myöhemmin, ja se oli alun perin nimeltään Hämeenkatu. Kun Itäisen viertotien nimeksi 1920-luvulla vaihdettiin Hämeentie, Hämeenkatu lakkautettiin ja siitä tehtiin osa Siltasaarenkatua.[1]

Arkkitehtuuri

Siltasaarenkadun arkkitehtuuri on pääosin 1950- ja 1960-luvuilla rakennettuja suoralinjaisia liiketaloja. Arkkitehtonisesti vanhinta kerrostumaa edustaa Onni Tarjanteen suunnittelema entinen Siltalan talo vuodelta 1914. Talossa on toiminut muun muassa Elannon ja sittemmin Hakaniemen Sokoksen tavaratalo.[2] Arenan taloksi kutsuttu massiivinen punatiilirakennus Siltasaarenkadun ja Hämeentien kulmassa valmistui kahdessa vaiheessa 1920-luvulla, ja sen länsipuolella sijaitseva Ympyrätalo valmistui 1968. Toisen linjan ja Kolmannen linjan välisellä osuudella sijaitsi vielä 1970-luvun lopussa matalia puutaloja, joiden tilalle rakennettiin 1980-luvulla Helsingin kaupungin virastotalo. Se kuitenkin purettiin 2020-luvun alussa, ja kadun molemmille puolille rakennettiin toimistotalot, jotka yhdessä muodostavat Lyyra-nimisen kokonaisuuden. Siltasaarenkadun pohjoisimmalle osuudelle rakennettiin pari asuinkerrostaloa maailmansotien välisenä aikana, mutta muutoin rakennuskanta koostui matalista puutaloista joiden tilalle rakennettiin asuinkerrostaloja 1960-luvulla.[3]

Ennen nykyisten suoralinjaisten liiketalojen rakentamista Siltasaarenkatua reunustivat matalahkot puu- ja kivitalot pienine puoteineen. Muun muassa Siltasaarenkatu 16:ssa sijaitsi kaksikerroksinen kivitalo, jota kutsuttiin Parkkisen kulmaksi. Talossa toimi aikoinaan muun muassa Hakaniemen halli, sittemmin niin kutsuttu Parkkisen halli ja myös elokuvateatteri. Parkkisen kulman paikalle rakennettiin Postisäästöpankin liikerakennus vuonna 1960. Ympyrätalon tieltä puolestaan purettiin kokonainen kortteli kivi- ja puutaloja, jotka olivat sekä asuin- että liikekäytössä.[4][5] Arenan talon korttelissa oli aiemmin sähkövoimakeskus korkeine savupiippuineen.[6] Metron rakennustöiden yhteydessä 1970-luvulla purettiin yksi alueen viimeisistä puutaloista, Siltasaarenkadun, Toisen linjan ja Porthaninkadun reunustamalla tontilla sijainnut Päiväkoti Tukholman talo, joka oli rakennettu vuonna 1899.[7]

Lähteet

  • Jari Auvinen (toim.): Puutalojen Kallio, Helsinki, Kallion Kulttuuriverkosto, Kustantaja Laaksonen, 2010, ISBN 978-952-5805-27-7
  • Jari Auvinen (toim.): Kallion kaduilla puutalojen aikaan. Helsinki: Kallion Kulttuuriverkosto ry, Kustantaja Laaksonen, 2012. ISBN 978-952-5805-47-5

Viitteet

  1. ↑ helsinkiennen.fi helsinkiennen.fi. Viitattu 20.4.2016.
  2. ↑ Kiinteistö Oy Siltasaarenkatu 8-10; Siltasaarenkatu 8, 10. Paasivuorenkatu 2.; Helsinki Finna.fi. Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 17.4.2016.
  3. ↑ Auvinen, s. 15
  4. ↑ Auvinen, s. 2 ja 3
  5. ↑ Nenonen, Katri; Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 84. Hämeenlinna: Sanoma Osakeyhtiö, 1983. ISBN 951-9135-03-0
  6. ↑ Nenonen, Katri, Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 90. Hämeenlinna: Sanoma Osakeyhtiö, 1983. ISBN 951-9135-03-0
  7. ↑ Auvinen, s. 7

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siltasaarenkatu.