Siltavuorenranta

Nykyään Siltavuorenranta on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Vuosikymmenten ajan Siltavuorenranta on ollut keskustelun, tutkimuksen ja keskustelun kohteena eri tiedon osa-alueilla sekä yhteiskunnassa yleensä. Sen vaikutus ja merkitys tekevät siitä jatkuvan tutkimuksen ja pohdinnan aiheen, joka tuottaa jatkuvasti uusia näkökulmia, löytöjä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Siltavuorenranta:n eri puolia, sen vaikutusta eri alueilla ja sen merkitystä nykyään.

August Bomanin suunnittelema Provianttimakasiini Siltavuorenrannan varrella.

Siltavuorenranta (ruots. Brobergskajen) on itä–länsi-suuntainen katu Kruununhaassa Helsingin kantakaupungissa. Sen pituus on 375 metriä ja tieluokka alueellinen kokoojakatu.[1] Katu alkaa Pohjoisrannasta ja päättyy Unioninkatuun Pitkänsillan eteläpuolella. Se muodostaa Siltavuorensalmen etelärannan. Kuten Siltavuorensalmi, myös Siltavuorenranta on saanut nimensä Siltavuoren mukaan.[2]

Katu muodostettiin vuonna 1836 nimellä Brobergs Quain (Siltavuorenlaituri). Suomeksi katu on tunnettu aiemmin nimillä Siltavuorenkaji (1866), Siltavuorenkatu (1887) ja Siltavuorenrantakatu (1909). Lopullinen nimi Siltavuorenranta vahvistettiin vuonna 1928.[2][3]

Siltavuorenranta vuonna 1975.

Kadun varrella sijaitsevat muun muassa Helsingin Väestönsuojelumuseo, elokuvateatteri Union sekä vuonna 1885 valmistunut Provianttimakasiini, jossa ovat toimineet muun muassa Sota-arkisto ja Kansallisarkisto.[4] Suomen sisällissotaan asti Siltavuorenrannassa sijaitsi Maexmontanin viinatehdas.

Kadun uusiminen

2020-luvulla Siltavuorenranta rakennetaan osittain uudelleen. Siitä tulee pääkatu, joka yhdistyy uuteen Hakaniemensiltaan liikennevaloliittymällä ja jakaa Sörnäisten rantatien ja Kaisaniemenkadun välistä liikennekuormaa Hakaniemenrannan kanssa.[5] Vuoteen 2024 saakka Hakaniemen silta kulki Siltavuorenrannan ylitse. Liikennemäärän arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 2 000 ajoneuvosta noin 4 000 ajoneuvoon vuorokaudessa.[6] Katua siirretään etelämmäksi lähelle asuintaloja, ja Kirjanpuisto poistetaan. Uusi rantapuisto rakennetaan Siltavuorensalmen rantaan.[7][8]

Lähteet

  1. ↑ Alueelliset kokoojakadut Helsingin karttapalvelu. Viitattu 28.2.2023.
  2. ↑ a b Kadut, polut ja aukiot Helsingin karttapalvelu. Viitattu 28.2.2023.
  3. ↑ Helsingin kadunnimet (PDF) (s. 43, 110) 1981. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.2.2023.
  4. ↑ Järvenpää, Eeva: Provianttimakasiinilla on ollut monta isäntää (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 11.2.2006. Viitattu 28.2.2023.
  5. ↑ Kruununhaka kruunusillat.fi. Viitattu 28.2.2023.
  6. ↑ Hakaniemensillan, Siltavuorenrannan ja Pohjoisrannan katusuunnitelmaluonnokset (PDF) (s. 2) 11.10.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.2.2023.
  7. ↑ Paananen, Veera: ”Kenen pitää saavuttaa Kruununhaka paremmin?” – Uusi silta uhkaa myllätä Siltavuorenrannan asukkaille epämieluisalla tavalla Helsingin Sanomat. 30.8.2021. Viitattu 28.2.2023.
  8. ↑ Hakaniemensillan, Siltavuorenrannan ja Pohjoisrannan katusuunnitelmaluonnosten esittely 19.8.2021 YouTube. 23.8.2021. Kruunusillat. Viitattu 28.2.2023.

Aiheesta muualla