Nykymaailmassa Sima (arkkitehtuuri):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Viime vuosina kiinnostus Sima (arkkitehtuuri):tä kohtaan on lisääntynyt, mikä on herättänyt keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista eri aloilla. Politiikasta kulttuuriin Sima (arkkitehtuuri) on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, aktivisteissa, poliitikoissa ja tavallisissa kansalaisissa. Tässä artikkelissa tutkimme Sima (arkkitehtuuri):n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta, kehitystä ja mahdollisia ratkaisuja sen asettamiin haasteisiin vastaamiseksi.
Sima (m.kreik. σιμός, simos, mon. σίμαι, simai)[1] on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa korniisiin ylälaidassa geisonin yläpuolella oleva kattolista ja räystäskouru, jonka tehtävänä oli sadeveden johtaminen pois katolta.[2][3][4] Simat luetaan joskus mutta ei aina osaksi korniisia.[5]
Erityisesti simalla viitataan rakennuksen lyhyiden sivujen vinoihin kattolistoihin ja kouruihin päätykolmion ylälaidassa, jossa oli lähes aina simat. Usein myös rakennuksen pitkien sivujen ylälaidassa oli vaakasuorat simat. Tällöin niissä oli yleensä määrävälein veden ulostuloaukot, jotka oli usein tehty leijonanpään muotoisiksi. Simat oli valmistettu yleensä terrakotasta tai marmorista.[2][3][4]