Nykymaailmassa Simon (sokraatikko) on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyseessä teknologia, lääketiede, politiikka tai kulttuuri, Simon (sokraatikko):stä on tullut keskeinen keskustelun ja pohdinnan aihe. Globalisaation ja sosiaalisen median edistymisen myötä Simon (sokraatikko) on tullut helpommin saavutettavaksi ja merkityksellisemmäksi yhä useammalle ihmiselle ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Simon (sokraatikko):n eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään, mukaan lukien sen merkitys nykyisessä kontekstissa, Simon (sokraatikko) paljastuu ratkaisevana pisteenä nykyajan panoraamassa. Seuraavilla riveillä analysoimme Simon (sokraatikko):n eri puolia ja sen roolia nykymaailmassa pyrkien ymmärtämään sen laajuutta ja merkitystä modernin elämän eri aloilla.
Simon (m.kreik. Σίμων, 400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi. Hän oli kotoisin Ateenasta ja alun perin suutari. Hän ryhtyi filosofiksi, kun Sokrates tuli keskustelemaan hänen kanssaan. Diogenes Laertios sanoo hänen olleen ensimmäinen, joka käytti Sokrateen tapaa argumentoida eli niin sanottua sokraattista menetelmää. Hänen ajattelustaan ei tiedetä paljoakaan. Hänen sanotaan kirjoittaneen useita dialogeja.[1]
Simonin talo on mahdollisesti tunnistettu Ateenan Agoran arkeologiselta alueelta. Yhden Agoran yksinkertaisen talon raunioista on nimittäin löydetty sekä suutarin ammattiin viittaavia jäänteitä että juomakupin osa, jossa on Simonin nimi. Diogenes Laertioksen mukaan Sokrates opetti Simonin talossa erityisesti silloin, kun halusi opettaa oppilaita, jotka olivat liian nuoria astumaan Agoralle.[2][3]