Sininen hetki

Nykyään Sininen hetki on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Sininen hetki on ollut pitkään tutkimuksen ja analyysin kohteena, mutta ajan myötä se on saanut entistä enemmän merkitystä. Tämä aihe on kiinnittänyt eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten huomion, jotka ovat omistautuneet sen eri näkökohtien tutkimiseen ja syventämiseen. Johtuipa sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, politiikkaan, kulttuuriin tai teknologiaan, Sininen hetki:stä on tullut tänään väistämätön vertailukohta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sininen hetki:n eri puolia ja sen vaikutusta yhteiskuntaamme.

Sininen hetki (ranskaksi l'heure bleue) on valoilmiö, joka on havaittavissa hämärässä sekä aamulla että illalla, varsinkin talvella, kun auringon valoa siroaa epäsuorasti ilmakehän kautta. Valo on sinertävää, ei koska lyhyet aallonpituudet siroavat eniten, kuten usein edelleen väitetään, vaan otsonin aiheuttaman Chappuis-absorption takia.[1] Sininen hetki kestää pohjoismaissa noin 40 minuuttia (eteläisemmissä maissa lyhyemmin), eikä sitä esiinny joka ilta muun muassa pilvisyyden vuoksi.[2]

Sinistä hetkeä on kuvattu, paljolti saamansa melankolisen sivumerkityksen yhteydessä, eri taiteenlajeissa, kuvataiteen lisäksi muun muassa kirjallisuudessa.

Sininen hetki
Luminen Piggtinden-vuori Norjassa talven sinisenä hetkenä
Ystad 2018

Kirjallisuutta

  • Kalliola, Iiris & Kokko, Ulla: Talven sininen hetki Suomen luonnossa. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-02039-3-9

Lähteet

  • Koivisto, Pia: Yliopisto-lehti 20/1995 (Tunnelmakuvia sydäntalvesta -otsikko) 1995. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 3.10.2015.
  • Sininenhetki esiintyyko ainoastaan talvella mista ilmio syntyy ja kuinka Kysy. 30.12.2008. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 22.10.2017.

Viitteet

  1. Hoeppe, Götz: Why the Sky is Blue. Discovering the Color of Life, s. 249–253. Princeton: Princeton University Press, 2007. ISBN 0-691-12453-1 Google Books Viitattu 20.5.2019. (englanniksi)
  2. Blue Hour Photography Ravidhingra. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)