Tässä artikkelissa tutkimme Sitruuna (hedelmä):tä perusteellisesti ja käsittelemme tähän aiheeseen liittyviä eri näkökohtia. Analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen merkitystä nykyään ja sen kehitystä ajan myötä. Samoin tarkastelemme Sitruuna (hedelmä):n ympärillä olevia erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia tarjoamalla kattavan ja tasapainoisen näkemyksen. Monitieteisen lähestymistavan avulla käsitellään historiallisia, sosiologisia, taloudellisia ja kulttuurisia näkökohtia tavoitteena tarjota lukijalle täydellinen ja rikastuttava käsitys Sitruuna (hedelmä):stä. Lisäksi esitellään tapaustutkimuksia, todistuksia ja asiaankuuluvaa dataa, jotka rikastavat tätä tutkimusta. Älä missaa tätä täydellistä Sitruuna (hedelmä)-tutkimusta!
Sitruuna on sitruunan (Citrus limon) hedelmä. Kasvitieteessä se määritellään marjaksi, koska se on pehmeäkuorinen, mehevä hedelmä. Muiden sitrushedelmien tavoin sitruuna on jakautunut useampaan lohkoon.
Sitruunasta käytetään tavallisimmin siitä puristettu mehu, mutta myös hedelmälihaa ja kuoria käytetään mm. ruoanlaitossa ja juomasekoituksissa. Sitruunaa syödään harvoin sellaisenaan, sillä sen kirpeä maku ei miellytä kovin monia. Sitruunamehusta on noin 5 % sitruunahappoa, joka antaa sille kirpeän maun.
Suolan käyttöä ruoassa voi vähentää korvaamalla sen sitruunalla.[1]
Sitruuna säilyy hyvin huoneenlämmössäkin, mutta parhaiten viileässä +10–+14 asteessa. Pitkään huoneenlämmössä säilytetyn sitruunan kuori voi kuivua. Sitruuna on herkkä etyleenille. Kaupasta ostettu sitruuna kannattaa pestä ennen käyttöä.[1]
Ravintoarvot sataa grammaa kohden:[2]
Sitruunoissa on paljon C-vitamiinia, antioksidantteja, fytokemikaaleja, kaliumia ja kohtalaisesti myös folaattia ja kalsiumia.[3] Sitruunat ovat myös jonkin verran diureettisia eli niiden nauttiminen poistaa nesteitä kehosta minkä vuoksi sitruunamehua käytetään elimistön puhdistamiseen.[4] Sitruunoilla on myös antibakteerisia ominaisuuksia eli ne tuhoavat vapaita radikaaleja.[5] Sitruunassa oleva sitruunahappo vähentää kalsiumin tuotantoa ja ehkäisee siksi munuaiskiviä.[6]