Siuntion sankarihautausmaa
Nykyään Siuntion sankarihautausmaa on yksi yhteiskunnan oleellisimmista ja tärkeimmistä aiheista. Sen vaikutusvalta kattaa eri alueita politiikasta populaarikulttuuriin. Siuntion sankarihautausmaa on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena läpi historian, ja se on herättänyt sekä intohimoa että kiistaa. Tässä artikkelissa tutkimme Siuntion sankarihautausmaa:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen merkityksellisyyteen kansainvälisellä areenalla. Analysoimme, kuinka Siuntion sankarihautausmaa on muokannut tapaamme ajatella ja toimia, sekä sen roolia tämän päivän maailman muovaamisessa. Tämän tutkimuksen avulla yritämme valaista aihetta, joka on edelleen ajankohtainen nyky-yhteiskunnassa.
| Siuntion sankarihautausmaa Sjundeå hjältegravar |
|
|---|---|
 Siuntion sankarihaudat ja hautamonumentti kesällä 2021 |
|
| Sijainti | Siuntio, Uusimaa |
| Seurakunta | Siuntion suomalainen seurakunta, Sjundeå svenska församling |
| Avattu | 15. toukokuuta 1949 |
 |
|
Siuntion sankarihautausmaa (ruots. Sjundeå hjältegravar) on sotilashautausmaa Siuntiossa Uudellamaalla. Hautausmaalle on haudattu Suomen itsenäisyyden ajan sodissa kaatuneita Siuntiolaisia ja se sijaitsee Siuntion hautausmaalla alueella VIII. Alue vihittiin käyttöön kaatuneitten muistopäivänä 15. toukokuuta 1949. Sankarihautausmaalla on yhteensä haudattuna 81 sankarivainajaa.[1] Hautausmaasta huolehtii Siuntion seurakuntayhtymä.
Hautamuistomerkki
Siuntion sankarihautausmaan hautamuistomerkin on valmistanut Toni ja Uno Luoma Lohjan kivenhakkaamosta arkkitehti A. W. Ranckenin suunnitelmien mukaisesti.[2] Muistomerkki koostuu suuresta rististä, jonka vasemmalla ja oikealla puolella on kivipaasi. Vasemmanpuoleisessa kivipaadessa lukee För Fosterlandet ja oikeanpuoleisessa Isänmaan Puolesta.[1]
Lähteet
- ↑ a b Navigaatio Siuntion suomalainen seurakunta. Viitattu 27.1.2021.
- ↑ Hautausmaa Siuntion suomalainen seurakunta. Viitattu 24.8.2023.