Nykymaailmassa Siwin kieli:stä on tullut yhä tärkeämpi kiinnostuksen aihe eri alueilla. Olipa kyse henkilökohtaisesta, ammatillisesta, akateemisesta tai poliittisesta alalla, Siwin kieli on saavuttanut suuren vaikutuksen ja herättänyt keskustelua ja pohdintaa asiantuntijoiden ja yhteiskunnan keskuudessa yleensä. Sen vaikutus vaihtelee kulttuurista teknologiaan, mukaan lukien talous ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Siwin kieli on muuttanut ja muuttaa edelleen maailmaa, jossa elämme, sekä sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia.
Siwin kieli on Siwan keitaalla Egyptissä asuvien berberien äidinkielenään puhuma berberikieli. Sitä puhutaan myös lähistöllä sijaitsevalla pienellä Qaran (Gara) keitaalla sekä mahdollisesti Libyan puolella rajaa Jaghbubissa. Siwin puhujia on lähes 15 000 henkeä. He muodostavat valtaosan Siwan keitaan asukkaista.[1]
Kieli kuuluu itäisten berberikielten ryhmään. Sen lähimpiä sukulaisia ovat nykyään mahdollisesti jo sammuneet Soknan ja El-Fogahan murteet Libyan keskiosassa. Maantieteellisesti lähinnä on Itä-Libyan Awjilan berberimurre, joka kielellisesti on kuitenkin kauempana siwistä. Muualla Libyan itä- ja keskiosissa arabia on korvannut berberin jo vuosisatoja sitten.[1]
Siwin puhujat ovat muuttaneet Siwan keitaalle ennen arabivalloitusta tai mahdollisesti vasta keskiajalla. Kielessä on lainoja Ala-Egyptin arabialaismurteista sekä vähäisemmässä määrin Itä-Libyan beduiinimurteista.[2]
Kieli toimii yhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Lähes kaikki siwalaiset puhuvat toisena kielenään arabiaa. Yhteisössä vallitseva endogamia näyttää turvaavan siwin kielen tulevaisuuden. Yleistyvissä seka-avioliitoissa syntyneet lapset puhuvat kuitenkin enimmäkseen arabiaa.[3]
Siwi on parhaiten tutkittu itäinen berberikieli. Tärkeimmät lähteet ovat Laoustin kielioppi ja sanasto vuodelta 1931 sekä Vycichlin vuonna 2005 julkaisema kieliopillinen tutkimus bibliografioineen.[4]