Nykymaailmassa Skelleftehamn on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Skelleftehamn on näkökohta, jota emme voi sivuuttaa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vuosien varrella se on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt keskustelua eri aloilla. Siksi tässä artikkelissa tutkimme Skelleftehamn:tä perusteellisesti, analysoimme sen eri puolia ja roolia nykymaailmassa. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen tai globaali, Skelleftehamn:llä on merkittävä vaikutus, joka ansaitsee ymmärtää täysin.
Skelleftehamn | |
---|---|
![]() Skelleftehamn vuonna 1935. |
|
![]() ![]() Skelleftehamn |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Lääni | Västerbottenin lääni |
Maakunta | Västerbotten |
Kunta | Skellefteå |
Väkiluku (31.12.2023) | 3 302 |
Skelleftehamn on taajama Skellefteån kunnassa Västerbottenin läänissä samannimisessä historiallisessa maakunnassa Ruotsissa.[1] Taajamassa oli vuoden 2023 lopussa 3 302 asukasta.[2]
Skelleftehamnin taajama on kasvanut Boliden-yhtiön suuren kuparisulaton Rönnskärsverkenin ympärille. 2020-luvun puolivälissä sulatto työllistää noin 850 ihmistä[3]. Vuonna 1930 avattu sulatto on tullut vuosikymmenten mittaan surullisenkuuluisaksi etenkin valtavista arsenikkipäästöistään. Vielä 1970-luvun puolivälissä tehdas laski Perämereen noin 126 tonnia arsenikkia kuukaudessa, minkä lisäksi veteen pääsi kuparia 4,3 tonnia, lyijyä 21 tonnia, sinkkiä 12,6 tonnia, kadmiumia 0,84 tonnia ja elohopeaa sata kiloa kuukaudessa. Ilmaan laitokset laskivat kuukausittain 53 tonnia arsenikkia, 20 tonnia kuparia, 35 tonnia lyijyä, 29 tonnia sinkkiä, tonni kadmiumia, 130 kiloa elohopeaa ja 3 500 tonnia rikkidioksidia.[4] Myös sulaton työntekijät ovat kärsineet myrkkyaltistuksista, joista kertoo Bernt Olofssonin kirjoittama työväenlaulu ”Rönnskärsvisan”[5]. Sittemmin työolot ovat merkittävästi parantuneet[6].