Slavonia
Nykymaailmassa Slavonia:stä on tullut äärimmäisen tärkeä ja merkityksellinen aihe. Slavonia on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion riippumatta siitä, onko se vaikutus yhteiskuntaan, historiallinen merkitys tai vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia Slavonia:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Analysoimme Slavonia:een liittyviä erilaisia näkökulmia, mielipiteitä ja keskusteluja tavoitteenamme tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Slavonia on Kroatian itäisin suuralue. Se on alavaa maanviljelys- ja metsätalousaluetta, jonka rajoilla virtaa kolme jokea: Tonava idässä, Drava pohjoisessa ja Sava etelässä. Vuonna 2001 Slavoniassa oli yhteensä 891 259 asukasta.[1] Suurin kaupunki on Osijek, jossa on noin 115 000 asukasta.
Slavonia on historian kuluessa kuulunut moneen eri valtakuntaan. Viimeksi Kroatian sodan aikana Operaatio Salamassa 1995 kroaatit valtasivat Slavonian länsiosan serbeiltä. Itäosa oli YK:n erityisalue, ja se liitettiin Kroatiaan 1998.
Alueella on jonkin verran öljy- ja maakaasuvaroja, mutta elintarviketeollisuus on sen johtava teollisuuden ala. Vehnä ja maissi ovat tärkeimmät viljelykasvit.
Slavonia jaetaan viiteen piirikuntaan eli županiin:
- Virovitica-Podravina Virovitičko-podravska županija
- Požega-Slavonia Požeško-slavonska županija
- Brod-Posavina Brodsko-posavska županija
- Osijek-Baranja Osječko-baranjska županija
- Vukovar-Syrmia Vukovarsko-srijemska županija
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Slavonia Wikimedia Commonsissa
