Nykymaailmassa Slow Food on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Slow Food on näkökohta, jota emme voi sivuuttaa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vuosien varrella se on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt keskustelua eri aloilla. Siksi tässä artikkelissa tutkimme Slow Food:tä perusteellisesti, analysoimme sen eri puolia ja roolia nykymaailmassa. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen tai globaali, Slow Food:llä on merkittävä vaikutus, joka ansaitsee ymmärtää täysin.
Slow Food (suom. hidas ruoka) on vuonna 1986 Italian Pratossa Carlo Petrinin kehittämä pikaruoan vastapainoksi muodostunut liike. Se oli ensimmäinen osa laajempaa hitausliikettä (slow movement). Liike on sittemmin laajentunut 150 maahan, ja sillä on 100 000 jäsentä.[1] Liikkeen päämaja sijaitsee italialaisessa Bran kaupungissa.
Liike tukee lähiruokaa ja kiireetöntä ruoan valmistamista ja nauttimista. Tärkeää ovat puhtaat ja lisäaineettomat raaka-aineet sekä paikallisen ruokakulttuurin tukeminen.
Suomessa on 12 Slow Food -paikallisryhmäämilloin?, niin sanottua conviviumia. Ne sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Hangossa, Tammisaaressa, Kristiinankaupungissa, Oulussa, Pirkanmaalla, Sipoossa, Uudessakaupungissa, Inkoossa ja Vaajasalmella.[2]