Nykyään Sofja Perovskaja on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Sofja Perovskaja:n vaikutus on levinnyt kaikille elämänalueille politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sofja Perovskaja:n eri puolia ja sen vaikutusta elämäämme. Analysoimme sen alkuperästä nykyiseen vaikutukseensa, kuinka Sofja Perovskaja on muokannut maailmaa, jossa elämme. Lisäksi tarkastelemme Sofja Perovskaja:n eri näkökulmia ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Epäilemättä Sofja Perovskaja on edelleen keskustelun ja kiinnostuksen aihe tänään, ja on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen vaikutukset elämäämme.
Sofja Perovskaja | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. syyskuuta 1853 Pietari |
Kuollut | 15. huhtikuuta 1881 (27 vuotta) Pietari |
Kansalaisuus | venäläinen |
Vanhemmat | isä Lev Nikolajevitš Perovski |
Puoliso | Andrei Željabov |
Muut tiedot | |
Järjestö | Narodnaja volja |
|
Sofja Lvovna Perovskaja (ven. Со́фья Льво́вна Перо́вская; 13. syyskuuta (J: 1. syyskuuta) 1853 Pietari Venäjä – 15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1881 Pietari, Venäjä)[1] oli venäläinen vallankumouksellinen ja narodnikki. Hän osallistui Aleksanteri II:n murhan suunnitteluun ja hänet tuomittiin kuolemaan.
Sofja Perovskaja oli Pietarin kuvernöörinä toimineen Lev Nikolajevitš Perovskin tytär.[2] Vuonna 1869 hän opiskeli Alartšinskin naistenkursseilla, vuonna 1870 lähti pois kotoa ja vuosina 1871–72 toimi niin sanotussa Tšaikovskin ryhmässä. Hän osallistui narodnikkien toimintaan Pietarissa ja maaseudulla.[1] Tammikuussa 1874[3] Perovskaja pidätettiin mutta laskettiin sitten isänsä takuita vastaan vapaaksi. Tämän jälkeen hän asui äitinsä luona Krimillä.[2]
Heinäkuussa 1877 Perovskaja palasi Pietariin osallistuakseen niin sanottun 193:n oikeudenkäyntiin, jossa hänet vapautettiin syytteistä.[3] Kesällä 1878 hänet karkotettiin Aunuksen kuvernementtiin, mutta matkalla hän pakeni.[2] Tämän jälkeen Perovskaja liittyi Zemlja i volja -järjestöön ja sen hajottua kesällä 1879 Narodnaja voljaan. Sen toimeenpanevan komitean jäsenenä hän osallistui Aleksanteri II:n murhayritysten valmisteluun. Keisarin kuolemaan johtaneen attentaatin olivat suunnitelleen Perovskaja ja hänen aiemmin pidätetty aviomiehensä Andrei Željabov[4].
Murhan jälkeen Sofja Perovskaja vangittiin, tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin Pietarissa Semjonovskin kentällä.[3] Hän oli ensimmäinen Venäjällä valtiorikoksesta teloitettu nainen. Vuosina 1918–1991 Perovskajan nimeä kantoi Pietarissa Pieni Tallikatu (ven. Malaja Konjušennaja).[4]